Taistelu Wanhasta Jokelasta

18.12.2012

Kiukku kihisee sosiaalisessa mediassa joensuulaisen kulttuurikapakan kohtalosta. Kansalaismielipide ei paljon painanut, kun vauras kulttuurisäätiö esitti vaatimuksensa.

Teksti: Jami Järvinen, kuva: Rami Saarikorpi / Provisual360

Jouko Turkka ja Anneli Sauli tekivät siellä vallankumousta, kertoo Kansan Uutiset. Omar Sharif veti siellä viskiä, Repe Helismaa, Esa Pakarinen ja Tapio Rautavaara yöpyivät siellä toistuvasti, valistaa Kauppalehti.

Ismo Alanko, Peter von Bagh, Laura Malmivaara, Paula Vesala, Costello Hautamäki, A. W. Yrjänä, Ilkka Mattila ja lukemattomat muut kulttuurivaikuttajat, poliitikot ja tieteen ynnä taiteen ammattilaiset vetosivat sen puolesta, uutisoi Yleisradio.

Facebook repesi.

Turhaan.

Itsenäisyyspäivän aattona 5.12.2012 Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiön lakimies Harri Kontturi lähetti joensuulaiseen Karjalainen-lehteen jokseenkin ohuesti verhotun uhkauksen: mikäli kaupunginvaltuusto suojelee Jokelan talon, säätiö tulee vaatimaan Joensuun kaupungilta korvauksia.

Kelpo juristi säästyi enemmältä vaivalta – edes puheenjohtajan vuoteeseen ei tarvinnut toimittaa hevosenpäätä – sillä valtuusto päätti melko turvallisella ääntenenemmistöllä 36–21, ettei kaupunki erityisemmin piittaa historiastaan. Jokelan tuhoamista kannatti 14 keskustalaista, 10 kokoomuslaista, 11 demaria ja yksi kristillisdemokraattikin, tietää Karjalainen-lehti kertoa.

Eilisen päätöksen nojalla vuodesta 1934 toiminut kulttuurikapakka Wanha Jokela suljetaan ja talo puretaan. Tilalle tehdään kuusikerroksinen rakennus, jonka suunnittelee henkilö, joka käyttää itsestään perinteistä karjalaista titteliä ”cityboss”.

Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiön tiedotus on malliesimerkki vastuun sysäämisestä viestin vastaanottajalle. Tiedotteessaan säätiö ja edellä mainittu cityboss julistavat säästävänsä testamenttilahjana saamansa kiinteistön tuhoamalla sen perustuksiaan myöten.

Tihutyö naamioidaan suureksi kulttuuriponnistukseksi väittämällä, että kaksikerroksinen Jokelan talo silkalla olemassaolollaan kätkee viereisen, samalta ajalta ja samaan testamenttiin sisältyneen kolmikerroksisen Inarin talon. Säätiön tiedote lainaa asiasta metrikaupalla cityboss Jouni Töyrylän cityajatuksia:

”Tuli vahva tunne siitä, että [Inarin] talo ansaitsee parikseen samanhenkisen isomman rakennuksen. Näitä kaupunkikuvan kehittämiseen liittyviä asioita seurasin kävelykeskustan rakentumisen ohessa ympäri kaupunkia – tulevaisuutta pohdin työkseni.”

Pari kappaletta alempana citybossin tajunnanvirta jatkuu yhä pahemmin nyrjähtäen: ”Vanhojen uljaiden rakennusten katseleminen tekee nöyräksi. Jotakin on tehty oikein, kun rakennus kertoo monivaiheista tarinaansa vielä vaikkapa sadan vuoden jälkeen. On suurenmoista, että säätiöllä on rohkeutta panostaa tällä tavalla kaupunkikuvan rakentamiseen.”

Selitys edustaa suomalaista kaupunkisuunnittelua luovimmillaan. Purkaminen säilyvyyden puolesta on – amerikkalaista hippislogania siteerataksemme – kuin fucking for virginity.

Jokelan talo, jossa legendaarinen Wanha Jokela sijaitsee, ei ole ollut järin kauan Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiön hyppysissä. Funkistalon rakennutti jo vuonna 1939 Heikki Inari, joka pyöritti tiloissa ravintolaa ja hotellia. 1970-luvulla se siirtyi tyttärelle, Irene Turuselle, joka sittemmin luopui liiketoiminnasta ja vuokrasi talon ulkopuoliselle hotelli- ja ravintolayrittäjälle.

Turunen oli testamentannut kiinteistön vuonna 1995 Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiölle. Vuonna 2008 Turunen kuoli ja testamentti pantiin täytäntöön. Uusi omistaja teetti kuntoarvion ja päätti olla satsaamatta yhtään enempää talonrötisköön. Tontti hyvällä paikalla on aina arvokkaampi kuin jokin boheemikuppila.

Keväällä 2011 säätiön hallituksen puheenjohtaja Ilkka Savijärvi itsekin myönsi juhlapuheessaan, että ”hallitus joutuu jarruttelemaan esimerkiksi Jokelan kiinteistöön julkisuudessa vaadittua peruskorjausta”. Käytännössä säätiö sysäsi remonttivastuuta taloa vuokranneelle ravintolayrittäjälle.

”Olemme olleet KKES:n vuokralaisena vuodesta 2008 ja kaikki on viitannut siihen, että meistä halutaan hyvin nopeasti eroon”, Wanhan Jokelan yrittäjä Anita Latola totesi Yleisradiolle vuosi sitten syyskuussa, jolloin oli selvinnyt, että kävipä kaupunginvaltuuston suojelupäätöksessä mitä tahansa, vuokrasopimus sanotaan joka tapauksessa irti.

17 miljoonan euron sijoitusomaisuussalkun päällä istuskeleva säätiö kertoi Yleisradion uutisille, ettei Irene Turusen toivomus ravintolatoiminnan säilyttämisestä ole minkään arvoinen, sillä sitä ei ole kirjattu testamenttiin. Samassa uutisessa säätiön toiminnanjohtaja Satu Kokkonen uskoo, että päätöksestä tullaan joka tapauksessa vielä valittamaan. Jos eivät he, niin muut.

Kaupunginvaltuuston maanantaista kokousta oli seuraamassa isohko mielenosoitusjoukko, mutta vielä useampi jännitti äänestystä netin ääressä. Pro Wanha Jokela -kansanliikkeen Rymistelymarssin osanottajat ja kaupunkikulttuuriaktiivit ympäri maata saivat voimattomana katsoa, kun sangen yhtenäinen porvaririntama ja yli puolet demariryhmästä kaatoivat suojeluhankkeen.

Jotta rokkiväki ei saisi tästä väännettyä liian helppoa hyvän ja pahan taistelua, muistutettakoon, että Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö aikoo rakentaa Jokelan talon paikalle kauan kaivattuja vuokra- ja opiskelija-asuntoja. Lisäksi säätiö ilmoittaa tehneensä yhteistyösopimuksen muun muassa Ilosaarirockin taustalla hääräävän Joensuun Popmuusikot ry:n kanssa.

Lisää luettavaa