Ääni ja vimma -bändikisan finaali alkaa näillä näppäimillä – lue semifinaalien tapahtumat ennen paikalle suksimista

Tai jos et pääse paikan päälle, tsekkaa jännitysnäytelmä netissä.

Teksti: Laura Haapala, kuva: Hannu Nieminen / Nuorisoasiainkeskus

Ääni ja Vimma -kilpailun viisi semifinaalikarsintaa suoritettiin tällä viikolla. Semifinaalit alkoivat Gloriassa maanantaina 11.4. ja päättyivät perjantaina 15.4.

Neljänkymmenen bändin joukosta tänään lauantaina järjestettävään finaaliin valittiin 10 orkesteria, kaksi jokaiselta illalta. Finaalissa kisaavat bändit ovat Heartblock, Mother, Ras Henry & Finjam, Gods of Sex, Affinity, The White Washed, Nuclear Omnicide, Four of a Kind, The Relax Trio sekä Apina.

Semifinaalibändien taso oli melkoisen tasainen. Maanantaina ja tiistaina tuomaroineen Wallu Valpion mukaan jälkimmäisen illan bändeillä biisintekotaito oli kuitenkin yleisesti ottaen parempi.

”Maanantaina vaatteet, muuvit ja esiintyminen olivat kohdallaan, mutta sävelkynä oli tupannut monelta unohtumaan. Täytyy muistaa, että homman ydin on kuitenkin kappaleiden teko”, Valpio huomauttaa.

Jatkoon päästiin siis biisintekotaidolla.

”Maanantain jatkoon pääsijöistä Mother oli huikea yhdistelmä vanhaa Rushia ja nykypäivän Rubikia. Ajattelin jopa pyytää heitä Helatorstai-klubille keikalle. Heartblockin biiseissä oli hittiainesta, vaikka esiintymisessä oli hieman yliyrittämistä.”

Tiistaina jatkoon pääsivät kisan ainokainen reggaebändi Ras Henry & Finjam, jonka vokalisti teki Valpioon suuren vaikutuksen, sekä hitusen funk-poljentoinen Gods of Sex, joka hieman huolestutti tuomaristoa.

”Tollaisella nimellä mennään helposti huumorimeiningin puolelle. Hyvin soittanut bändi oli aika veitsen terällä siltä osin.”

Keskiviikon semifinaalista loppukilpailuun pääsivät Affinity ja The White Washed, jotka tekivät vaikutuksen ennen kaikkea hyvällä esiintymisellään. Moonsorrowin laulava basisti Ville Sorvali sanoo, ettei kisassa voi enää juuri soittotaitoa arvostella.

”Tekninen osaaminen on niin korkea, ettei itse 15-vuotiaana ollut läheskään samantasoinen soittaja. Soittoon ei tarvitse kiinnittää huomiota, sillä bändit soittavat iän huomioiden perkeleen hyvin. Kiinnitin siis itse lähinnä huomiota esiintymiseen ja biiseihin.”

”Affinity oli selkeä jatkoon pääsijä ja veti ihan kunnon keikan. The White Wash soitti Dillinger Escape Plan –tyyppistä sekoilua ja oli myös vaikuttava esiintyjä. Itsellekin tuli helvetin hyvä mieli, kun tyypit niin selvästi nauttivat olostaan lavalla.”

Stonesta ja Suburban Tribesta tutun Janne Joutsenniemen mielestä torstain metallisemifinaalin taso oli niin hyvä, että jatkoon päässyttä bändikaksikkoa oli vaikea valita.

”Sääli, että finaaliin pystyi päästämään vain kaksi bändiä. Finalisteista jouduttiin vääntämään pitkään. Nuclear Omnicide ja Four of A Kind tekivät kuitenkin vaikutuksen häikäisevällä osaamisella. Molempien bändien yhteissoitto sekä yksilösuoritukset olivat todella vakuuttavia varsinkin soittajien iän huomioiden”, Joutsenniemi sanoo.

Perjantailta semifinaaliin valittiin The Relax Trio sekä Apina. Perjantaina tuomaroineen Amorphis-kosketinsoittajan Santeri Kallion mukaan myös viimeinen semifinaali oli niin tasaväkinen, että tuomaristo joutui käymään tiukkaa vääntöä finaalikaksikon valinnassa.

”Taso oli erittäin vakuuttava. Suomalaisella musiikilla ei ole hätäpäivää, jos 16-vuotiailla on noin kovia bändejä.”

”The Relax Triolla ja Apinalla oli kuitenkin kaikki palaset kunnossa soittotaidosta ja esiintymisestä hyviin biiseihin. The Relax Triolla oli virtuoosimaista soittoa ja nuori taitava mimmi soittamassa läskibassoa ja laulamassa rockabillya. Apina soitti kaupallisella potentiaalilla varustettua, amerikkalaistyylistä rapmetallia, jonka sanoituksissa oli messagea, kuten kuuluukin. Molemmilla bändeillä on omaa persoonallista juttua ja ovet avoinna tulevaisuuteen.”

Kilpailun loppukilpailu alkaa Gloriassa klo 19 ja sinne on vapaa pääsy. Kilpailua voi myös seurata netissä osoitteessa http://www.stadi.tv/.