Joulu on popparin silmin useimmiten ilkikurinen tai synkkä

Tuukka Hämäläinen jatkaa lyriikkablogissaan vaellustaan joululaulujen sameassa valtameressä.

Teksti: Tuukka Hämäläinen, kuva: Columbia Pictures

En etsi valtaa, loistoa, vaan etsin joululauluista parhaimpia. Jatketaan edellisviikolla alkanutta seikkailua.

Samaan aikaan kun Suomessa pähkäiltiin Joulumaan parissa, pahimmat hipit olivat jo tajunneet, että sekularisoituneessa joulussahan on pitkälti kysymys samoista maailmanrauhasta ja rakkaudesta kuin heidän ideologiassaan. Tästä parhaana esimerkkinä on John Lennonin ja Yoko Onon vuonna 1971 julkaisema Happy Xmas (War is Over), jossa jo otsikonkin perusteella toivotaan nimenomaan rauhaa.

And so this is Christmas
For weak and for strong
For rich and the poor ones
The world is so wrong
And so happy Christmas
For black and for white
For yellow and red ones
Let’s stop all the fight
A very merry Christmas
And a happy new year
Let’s hope it’s a good one
Without any fear

Happy Xmas (War Is Over), san. John Lennon (single, 1971)

Olihan toki jo The Beatlesilla ollut joulusingle, eikä joulu pop-musiikista kovin kaukana ollut muutenkaan.

Happy Xmas näki päivänvalon vuonna 1971, jolloin julkaistiin myös Suomen kenties ensimmäinen ”vaihtoehtoinen” joululevy. Kyseessä oli tietenkin M. A. Nummisen klassikkolevy Joulupukin juhannusyö. Levyllä kuultiin Nummisen lisäksi muun muassa Rauli Badding Somerjokea. Monista albumin teksteistä vastasi Nummisen lisäksi runoilija Jarkko Laine.

Siellä joulupukki on,
Ukko raavas, parraton.
Ison nyrkin kohottaa,
Perheväelle karjahtaa:
”Mitäs täällä lymyillään,
Ja hilpeästi hymyillään?
Missäs pukin lahjat on,
Ja mistäs nostan palkkion?

Joulupukki puree ja lyö, san. Jarkko Laine

Paljon tunnetumpi ”uuden polven joululaulu” on Juice Leskisen vuonna 1980 julkaistu Sika, joka on säilynyt vuodesta toiseen humoristisena jouluklassikkona. Leskinen kiinnittää tyypillisen kärjistävästi huomiota joulun raadolliseen puoleen, verraten jouluajan ihmistä juuri sikaan, josta joulukinkut veistetään.

Jouluruuhkassa ihminen sokkona ryntää
Kadulla adventti sohjoa kyntää
Joku ihmistä katsoo, kääntää pään
Kun ihminen rypee läävässään
Ja lapset laulaa: jouluntähti on ehdoton
Sika, se kohta paistetaan
Sika, sen perää maistetaan
Sika, on sähköuunissa
Sika, on mutsi duunissa

Sika, san. Juice Leskinen (Kuusessa ollaan, 1980)

Leskisen Kuusessa ollaan oli Joulupukin juhannusyön tavoin jouluun keskittyvä teemalevy, mutta sen kappaleista suurin osa oli uusia versioita perinteisistä joululauluista. Sen sijaan kymmenisen vuotta myöhemmin Leevi and the Leavings julkaisi oman joululevynsä Varasteleva joulupukki, jonka kappaleet tarjoilivat joulutarinoita Gösta Sundqvistin uniikkiin tyyliin. Gösta vaikuttaa kuitenkin olleen Juicea ja M. A. Nummista lempeämpi joulua kohtaan.

Jossain sataa valkeaa lunta
Jossain, ja on kaikki kuin unta
Jossain koko aurinkokunta
Uuden toivon saa
Kuinka kaukana lensinkään
Sua kaivaten
En muistanut ensinkään
On taas se vuodenaika
Joulun taika

Jossain on kai vielä joulu, san. Gösta Sundqvist

Myös albumin sävellysten väitetään esimerkiksi Wikipediassa olevan Göstan käsialaa, mutta esimerkiksi Jossain on kai vielä joulu kuulostaa epäilyttävästi Darlene Loven kappaleelta Christmas (Baby Please Come Home). Varastelevalle joulupukkille sopiikin pieni lainailu?

The snow’s coming down
I’m watching it fall
Lots of people around
Baby please come home
The church bells in town
All singing in song
Full of happy sounds
Baby please come home

Christmas (Baby Please Come Home), san. Phil Spector

Juicen ja Göstan jalanjäljissä kulkee selvästi Jarkko Martikainen ensimmäiseltä soololevyltään Mierolainen (2004) löytyvällä näppärällä joululaululla Joulu on juhlista pahin. Biisi kertoo joulupukiksi ja -tontuksi naamioituvista varkaista, jotka vuosittain palaavat joululomien aikana ryöstämään asiakkaidensa kodit. Kappaleessa on jotakin yhtä aikaa sympaattista, hauskaa ja haikeaa.

Ihminen on valmistettu hyvää tekemään.
Taivas meitä odottaa, kun täältä lähdetään…
Vaan jos painaa liika mammona
niin kuin myllynkivi kaulassa,
ei sen kanssa jaksa mennä taivaaseen
vahvinkaan, siispä palveluksen teen.
Tänä jouluna muistamme niitä,
jotka eivät selvinneet siitä
viime kerrasta:
Joulu on juhlista pahin
Jos vain miettii kuinka köyhyyden karkoitan…

Joulu on juhlista pahin, san. Jarkko Martikainen (Mierolainen, 2004)

Raskaan rockin definitiivinen joululevy löytyy puolestaan Viikatteelta. Yhtyeen toinen albumi Vuoden synkin juhla sisältään niin omia kuin perinteisiä kappaleita, jotka nimensä mukaisesti kuvaavat lämminhenkisen juhlan nurjaa puolta. Kaarle Viikate kuvailee sanoituksissaan niin yksinäisten jouluan kuin perheiden vaiettuja salaisuuksia, joihin vain joulupöydän tyhjäksi jäänyt tuoli viittaa.

Pimeässä talossa nyt istun ensi kerran yksinään
Ilakointi jäänyt on, ei piiri pieni pyöri ympyrää
Ja missä itse kuusipuu on, johon nyt taas sais
kas, valkoisia enkeleitä oksiin ripustais
Lämmitä ei laatikot, ei rusinatkaan luomukiisselin
Riisipuuron jäätyneen nyt verannalta sisään kiikutin
Ja kurkkuun jäänyt mantelikin viimein irtoaa
vaik parempi kun pysytellyt ois vaan paikallaan

Aattoiltana, san. Kaarle Viikate (Vuoden synkin juhla, 2001)

Ensi viikolla nostetaan vielä muutamia rockareiden joululauluja ja katsotaan, millä tapaa joulua käytetään muissa sanoituksissa.