”Varoitus siis lienee paikallaan: tässä sodassa ei ehkä kuolla, mutta uhka jäädä ikuisesti ruotsalaispopin vangiksi on suurempi”, kirjoittaa Virve Nyyssönen arviossaan.
Teksti: Virve Nyyssönen, kuva: Psychout Records
Imperial State Electric: Pop War
Psychout
Vaikka Nicke Anderssonin takana on jo monen monta taistelua milloin minkäkin genren puolesta ja milloin minkäkin joukkion päällikkönä, ei taisteluväsymyksestä ole vielä tietoakaan.
Imperial State Electricin toinen albumi vie kuulijansa nostalgiselle aikamatkalle menneisyyteen – aikaan, jolloin The Beatlesin, Kissin, The Stoogesin tai Cheap Trickin kaltaiset reliikit päsmäröivät valtakausiensa huipulla. Vaikka näiden bändien vaikutteet ovat hyvin selvästi kuultavissa, seisovat Nicken kokoamat sotajoukot (basisti Dolf de Borst, rumpali Thomas Eriksson ja kitaristi Tobias Egge) ylväästi omilla jaloillaan.
Pop-sotaan suunnataan mahtipontisen itsevarmasti, liput korkealla päiden yllä liehuen. Ja ennen kaikkea aseistettuna – kymmenellä hyvin valitulla ja äärimmilleen hiotulla täsmäaseella. Tehokkuus on sodassa valttia, ja siksi kappaleista on riisuttu kaikki epäoleellinen painolasti. Moni biisi loppuu jo ennen kuin pahaa-aavistamaton uhri ehtii edes kunnolla tajuta, mikä häneen iski. Yleensä se on pistimen lailla sydänalaa viiltävä tuttuuden tunne tai kranaatin lailla sirpaleiksi lauennut poprock-kliimaksi.
Melodioiden vaivattomasti etenevä, rytmisesti laukkaava sointi saa stadioneiden tantereille saapuvat amatöörisotilaat vaipumaan joukkopsykoosiin ja yhtymään Nicken komeasti kumahteleviin sotahuutoihin. Varoitus siis lienee paikallaan: tässä sodassa ei ehkä kuolla, mutta uhka jäädä ikuisesti ruotsalaispopin vangiksi on suurempi.
Pop Warin vahvuutena voi pitää ennen kaikkea sen kuvaaman aikakauden autenttisuutta. Vuosikertamusiikin haarniskaan näin luontevasti sujahtaminen selittynee sillä, että biisit edustavat tunnelmaltaan juuri sitä, minkä parissa sen tekijät, 1970-luvun lapset, itse aikoinaan varttuivat.
Kun pahin ruudinkatku hälvenee ja sotaratsujen kavioiden kopse kaikkoaa, on aika tarkistaa vahingot. On jälleen vuosi 2012, ja hyvä niin.
Arvio on julkaistu Rumbassa 4/12. Kuuntele levy Spotifyssa. Imperial State Electric Tavastialla 25. huhtikuuta.