Suomalaiset avaruusteemoihin intoutuneet outoilijasynkistelijät ja norjalainen black metal -kansikuvapoika Taake julkaisivat molemmat uudet levyt. Kumpi on parempi, vai meneekö tasuriksi?
Kuva: Samuli Huttunen
Taake: Noregs Vaapen
Karisma/Dark Essence
Norjalaista, norjalaiselta black metalilta kuulostavaa black metalia on joku neropatti keksinyt kutsuttavan ”norsecoreksi”. Taake kuuluu tähän artistikatraaseen.
Taake tekeekin pätevää pastissia vanhasta Satyriconista, mutta onnistuu lisäämään sen verran omaperäisyyttä, että levy pysyy kiinnostavana. Levyn vahvuus on sen tarttuvuus. Riffeissä on koukkua ja tarttumapintaa keskimääräistä enemmän. Myös levyn soundit ovat terävät ja selvät, ja juuri sopivan kylmät ja kuivat, jotta bändi kehtaa väittää olevansa kult ja trve ynnä muita alan määreitä.
On hieman sääli, että Taake on niin pakkomielteisen ohjelmallisesti undergroundissa. Kaiken mekkaloinnin ja uhoamisen takana Taaken sisällä asuu leikkisä poppari. Levyn parhaan biisin Du ville ville Vestlandin letkeä riffittely tai Myrin hauska banjosoolo toimivat tästä parhaana todistuksena.
Taaken viides levy on yksi bändin laadukkaimpia. Turvallista mutta silti mielenkiintoista black metalia ja hyviä riffejä. Tarvitaanko muuta?
Lasse Auranne
Oranssi Pazuzu: Kosmonument
Spinefarm
Kun kuulin ensimmäistä kertaa Oranssi Pazuzun nimen, tiesin, että pitäisin heidän musiikistaan. Eihän siinä tietenkään mitään järkeä ole, mutta jotenkin nimen fonetiikka kertoi minulle, että jotain hyvää olisi tulossa. Ja niin tulikin.
Debyytti Muukalainen puhuu (2009) yhdisti loistavasti black metalia ja krautrockia. Albumi nousi lopulta enemmäksi kuin kahden genren yhteensulautumaksi. Kakkosalbumillaan bändi jättäytyy kauemmas black metalista, jolloin painopiste on enemmän porilaisessa outorockissa, lähinnä Circlessä. Omaleimaisuutensa yhtye on toki säilyttänyt.
Pitkistä krautrock-junnauksista koostuva albumi on äänitetty ja miksattu ilmeisesti tahallisen suttuiseksi. Vasemman laidan metallia ei kuulukaan tehdä hifistelymielessä, mutta silti äänimaailman suttuisuus hämmentää ja himmentää nautintoa.
Kosmonument on eheämpi kuin edeltäjänsä, mutta se on menettänyt vimmaisuutta ja alkuperäisen idean kirkasta paloa. Lopputulos on enemmän mielenkiintoinen kuin loistava.
Jussi Mäntysaari
Arviot on julkaistu Rumbassa 13/11. Kuuntele levyt Spotifyssa: Taake / Oranssi Pazuzu