Tunnelma on tumma – levyarviossa View’n Leave a Comment

View kuulostaa monin tavoin valmiilta, kirjoittaa Heini Strand.

Viivi Huuska
View
Leave a Comment
Sony
8,5

Juuso Ruohosen artisti-alias View on ollut jo hetken Suomen urbaanin musiikin seuratuin uusi tekijä. Onneksi hän ei ole jäänyt jahkailemaan kamansa kanssa – siitäkään huolimatta, että lähes valmiin albumin sisältänyt läppäri varastettiin vuosi sitten keikkareissulla. ­Debyytti Leave a Comment näkee päivänvalon nyt, haipin ollessa huipussaan.

View’n vuonna 2015 ilmestynyt Avalon-ep oli miltei täydellinen uutta luovassa soundissaan. Se esitteli View’n tuoreen tavan lähestyä esimerkiksi hiphopin kerrontakeinoja. Ennen debyyttiä julkaistut musiikkivideot ovat nekin osaltaan luoneet View’n visuaalista ja musiikillista maailmaa, jossa Joonas Laaksoharjun laadukas tuotanto yhdistyy synkkiin sävyihin, joita tavataan Suomessa melankolisuudeksi kutsua.

Leave a Comment poikkeaa jonkin verran Avalonin soundista, mutta ep:n tavoin myös albumi on kokonaisuutena tyylikäs ja tunnelmaltaan tumma. Levyn sisällön on kerrottu pohjautuvan Ruohosen vaikeisiin elämänkokemuksiin, kuten työuupumukseen ja eroon.

View kuulostaa monin tavoin valmiilta. Hänen äänensä on uskomattoman särötön, selkeä ja vakaa. Tietokoneavusteista äänimuuntelua, lähinnä madallusta, on käytetty ahkerasti tehokeinona. En ole ihan varma keinon tarpeellisuudesta, sillä niin View’n kuin vierailijoiden äänistä löytyy tarpeeksi tasoja ilmankin.

View’n tyylikäs flow rakentuu sekä hänen äänensä rosottomuuden että tempon vaihteluiden varaan. Hänen ilmaisunsa on ehkä määritelmällisesti räppiä, ja räppäriksi häntä on tavattu kutsua, mutta välillä räp tuntuu toimivan vain yhtenä ilmaisukeinona muiden joukossa. View’n ilmaisusta löytyy myös melodiaa, ja välillä asiallinen lausunta tuo mieleen spoken wordin.

Tuomo Prättälän fiittaama Pour Me Up sisältää dramaattista edm-jylinää, ja Bad Habits on omiaan hyppyyttämään keikkayleisöjä ympäri Eurooppaa. Siltä osin View solahtaa mutkattomasti popmusiikin nykysoundiin. View on keikkaillut Suomen lisäksi muun muassa Ranskassa, Saksassa ja Itävallassa, ja hän tekee Euroopan-kiertueen myös levynjulkaisun tiimoilta. Vientitoivosta tarvitsee View’n kohdalla tuskin enää puhua.

Levyn kohokohdat erottuvat ­selkeästi­ muun seasta. Trippin’ Sober on ihan huippu sekä sanomaltaan että biisinä. Se näyttää popmusiikkiin elimellisesti kuuluville päihdejollotuksille keskisormea ja sekoilee vesiselvänä.

Ronyan fiittaama Deeper (Bitch Leave a Comment) on myös upea kappale. Heti Trippin’ Soberin perään kuultuna se saa aikaan sen, että levyn maailmaan on helppo upota viimeistään tässä vaiheessa. Tai ehkä vasta tässä vaiheessa, eli levyn puolivälissä.

Kappalejärjestys ei välttämättä ole levyllä kaikkein toimivin. Draamankaari olisi pysynyt ehkä ehyempänä ja jännitteet paremmin yllä toisenlaisella numeroinnilla. Tosin: ilmeisesti kuuntelemassani promoversiossa kappaleet ovat eri järjestyksessä kuin valmiilla levyllä. View’n somesta saa käsityksen, että Hindenburg aloittaa levyn, ja se varmasti toimii paremmin kuin promossa aloitusbiisiksi aseteltu Do It Again.