20 vuotta Troublegumista – Therapy?:n Andy Cairns muistelee menneitä ja kertoo nykytilanteesta

Otso Karhu kyseli Suomeen soolokeikoille saapuvan Andy Cairnsin kuulumisia. Tänä vuonna on ilmeisesti tiedossa kaikenlaista kiinnostavaa Therapy?:n ja Cairnsin ystäville.

Teksti: Otso Karhu, kuva: Live Nation

On kulunut 20 vuotta siitä, kun Pohjois-Irlannissa vuonna 1989 perustettu Therapy? julkaisi Troublegum-menestysalbuminsa. Nykyään yli miljoona kappaletta myynyt levy nosti bändin 1990-luvun alun hittiyhtyeeksi. Menestys laantui jo Troublegumia seuranneen Infernal Loven (1995) jälkeen, mutta orkesteri on jatkanut väsymättä levyttämistä ja kiertämistä.

Laulaja Andy Cairns saapuu huomenna Suomeen vaihteeksi soolokeikoille. Edelleen innokas 48-vuotias muusikko kertoi Rumballe soolopuuhistaan, Therapy?:n tulevasta albumista sekä suhteestaan rocktähteyteen. Menestyksen vuosista hän kaipaa lähinnä äänitysbudjettia.

Mitä uutta Therapy?-rintamalla, Andy Cairns?

“Uutta ja ihmeellistä piisaa. Viimeistelimme juuri uuden albumin kappaleiden kirjoittamisen. Kaksitoista biisiä on valmiina äänitettäväksi huhtikuussa.”

Esiinnyt Therapy?:n lisäksi soolokeikoilla. Miten vertailisit soolojuttujasi ja bändiäsi?

“Projektit ovat täysin erilaisia. Therapyn keikat ovat isoja, riffipainotteisia ja äänekkäitä. Paljon hikeä, tanssia ja stagedivingia. Minä ja kitara -esiintyminen hyvin erilaista. Lavalla on hiljaista, puhun yleisölle ja kerron tarinoita kappaleista ja oudoista sattumista. Nyt yleisö kuulee myös lyriikat, jotka eivät peity sähkökitaran meluun. Akustinen sooloprojektini mahdollistaa laulujen esittämisen uudella tavalla. Biiseistä löytää uusia puolia myös Therapy?:a varten.”

Mikä sai sinut aloittamaan sooloprojektisi? Oletko aina halunnut tehdä niin?

“Olen tehnyt videohaastatteluja, ja toisinaan minua pyydettiin esittämään akustisia versioita kappaleistani. Myöhemmin pyydettiin jo kokopitkä akustinen setti. Sain kasaan 45 minuuttia, ja huomasin homman toimivan.”

”Halusin jatkaa muusikkona työskentelyä, sillä rakastan kiertueita ja noisea, mitä Therapy? saa aikaan. Nyt asun maaseudulla Pohjois-Irlannissa, enkä välimatkan takia näe muita muusikoita kiertueiden ja studioajan välissä. Akustinen projekti antaa minulle tekemistä, voin jatkaa sen avulla ammattimuusikon töitä ja se tekee hyvää myös soitolleni. Näen kitaran uusin silmin.”

Onko esiintymisesi Therapy?:ssa muuttunut sooloprojektin vaikutuksesta?

“Aloitin jälleen akustisen kanssa säveltämisen, en ole tehnyt niin Troublegumin jälkeen. Ennen sävelsimme vain yhteistreeneissä, mutta nyt lähettelen kotona keksimiäni ideoita puhelimella muille. Jos säveltää pelkällä kitaralla, on melodian ja riffien oltava vahvoja. Se on haastavaa mutta palkitsevaa. Suosittelen akustista myös muiden raskaampien bändien sävellystyöhön.”

Troublegum-menestysalbumistanne on kulunut 20 vuotta. Tuolloin Therapy? esiintyi valtavilla areenoilla. Koetko nykyiset pienemmät keikat pettymyksinä tai ahdistavina?

“Ennen asia häiritsi, mutta pääsin sen yli. Troublegumin ilmestyttyä soitimme nelisen vuotta valtaville yleisöille. Sitten menetimme rumpali Fyfe Ewingin emmekä tehneet albumia kolmeen vuoteen. Palatessamme meidät pudotettiin levy-yhtiöstä, ja keikkapaikat pienenivät.”

”Olimme soittaneet viisi vuotta pienillä klubeilla ennen läpimurtoa, joten emme tunteneet itseämme tähdiksi menestyksen aikaan. Olimme tyytyväisiä, kun pystyimme soittamaan yhdessä ja ansaitsemaan siitä rahat vuokraan. Therapy? ei koskaan ollut rocktähteyttä, isoja egoja, hienoja urheiluautoja tai mallinaisten etsimistä vaimoksi. Kaikki keskittyivät musiikkiin. Heti alussa suureen menestykseen tottuneet putoavat korkeammalta, jos menestys laantuu.”

Koetko siis rocktähteyden typeränä kukkoiluna?

“En. Monet rocktähdet ovat täysin normaaleja ihmisiä. Jos sinulla on the look, uskomaton ääni ja kitara pysyy kädessä, niin onnea matkaan. Minulla näitä ei löydy. En tosin edes haaveillut rocktähteydestä pienenä. Halusin soittaa bändissä, kirjoittaa hienoja lauluja ja tuntea muusikoita. Grammysta en koskaan haaveillut.”

Kaipaatko vuotta 1994?

“Kaipaan vuoden 1994 äänitysbudjettia, haha! Olisi mahtavaa saada edes kymmenesosa sen ajan äänitysrahoista. Mutta rehellisesti sanottuna nautin bändissä olemisesta paljon enemmän kun silloin. Olin nuori ja kärsimätön, en osannut arvostaa tapahtunutta ja halusin vain lisää. Juhlimme liikaa, en tiedä mistä kurja oloni silloin johtui. Nyt olen erittäin onnellinen.”

Therapy? on soittanut keikoillaan paljon uutta materiaalia, mutta nyt palaatte vanhaan. Julkaisette remaster-albumeita ja teette teemakiertueita. Mistä tämä johtuu?

“Levy-yhtiö halusi julkaista vanhoja levyjämme uudelleen, ja suostuimme siihen. Ne ovat hyviä levyjä. Ei tässä väsymyksestä kuitenkaan merkkejä ole.”

Olet kotoisin Pohjois-Irlannista. Miltä musiikkibisnes näyttää siellä nykyisin?

“Lapsuusvuosinani Pohjois-Irlanti oli täynnä poliittisia konflikteja, pommituksia ja ammuskelua. Bändejä oli paljon, mutta vaaran vuoksi konsertteja ei järjestetty eikä valtio tukenut levy-yhtiöiden tai musiikkibisneksen kehitystä. Nyt kaikki on muuttunut: levy-yhtiöitä, musiikkilehtiä ja alan nettisivuja on jo muutamia. Ja hyvin paljon keikkoja. Suosittelen Belfastilaista Club Voodoota sekä punkahtavaa rokkibändiä LaFaro.”

Mitä voimme odottaa Therapy?:lta ja sooloprojektiltasi lähitulevaisuudessa?

“Therapy?:n albumi on tosiaan valmis. Studioon menemme huhtikuun lopussa, ja levy tulee ulos syys-lokakuussa. Lisäksi teemme Troublegumin 20-vuotisjuhlakiertueen huhtikuussa. Kesän hypetämme uutta albumia.”

”Kesällä myös äänitän sooloalbumin: minä, kitara ja uutta materiaalia. Levy ei muistuta Therapy?n tuotantoa lainkaan. Ajattelin myydä levyä vain soolokeikoillani. Odotan innolla myös kolmea Suomen-keikkaa, ja ehkä uusi albumi siivittää koko Therapy?:n Suomeen.”

Andy Cairns -keikat Suomessa helmikuussa:

13.2. Helsinki, On The Rocks
14.2. Tampere, Klubi
15.2. Turku, Klubi