Jouni Hynynen, suomalaisen rockin suorapuheisin rääväsuu, vannookin herkkyyden nimeen

Ville Juurikkala

Kotiteollisuus-yhtyeen pääjehu Jouni Hynysen tämänpäiväinen lehdistötilaisuus ei ollut pilaa, vaikka aprillipäivälle sattuikin. Sen funktio oli esitellä sekä 10.4. ilmestyvä albumi Kruuna/Klaava että tänään julkaistu Mika Vuoton valokuvakirja Munasillaan ja muutenkin.

”Elämme jännittäviä aikoja. Mutta tavallaan ei jännitä yhtään. Helvetin rentoa ja jotenkin tuntuu, että palikat on kohillaan”, Hynynen avaa peliä.

Promoottorin lähettämässä kutsussa kerrottiin, että Hynystä voisi haastatella myös saunassa. Jäikin vähän kaduttamaan, etten tätä vaihtoehtoa valinnut.

Ennen löylyjä jutustelimme herran kanssa aamukymmeneltä Helsinki City Saunan oleskelutiloissa, jossa haastattelun kohde ei vielä ehtinyt olla maistissa, vaikka kossuvissyä siemailikin.

Puhutaanpa artistin pahamaineisesta suorapuheisuudesta. Onko artistikollegoidenne meininki mielestäsi liian poliittisesti korrektia?

”On. On ollut jo vuosikaudet”, Hynynen sanoo.

”Jotenkin tuntuu, että kaikki vaan mielistelevät toisiaan ja mediaa ja joka paikkaa. Kaikki varovat puhumisiaan.”

Sitten löytyykin uusi näkökulma: Hynynen kertoo toisaalta ymmärtävänsä varovaisuutta, koska media tarttuu hanakasti kaikenlaisiin jyrkempiin julistuksiin.

”Siitä joutuu kantamaan taakan. Saattaa olla, että läheiset joutuvat kärsimään. Esimerkiksi mutsilta saatetaan tulla kysymään, että ’mites se sinun poikasi on sanonut sellaista, onkohan nyt kaikki kohillaan.'”

Hynynen kuitenkin räjähtää lopuksi tuttuun tapaansa nauramaan. Hän jatkaa:

”Toisaalta mitä vitun väliä silläkään on. Minä ainakin sanon kantani hyvin selvästi, olipa sitten asia mikä hyvänsä. Varomatta siitä mitä seuraa. Se on toisaalta myös tyhmyyttä.”

Kuva: Ville Juurikkala.
Kuva: Ville Juurikkala.

Toimittajia on paikalla kourallinen. Osa tullut videokuvaamaan ja toinen mokoma valokuvakirjan esittelyä kuuntelemaan.

Yhtyeen hovikuvaajalla riittää huvittavia stooreja fotosessioista. Ilkosillaan ja kännissä -meiningillä aikaansaadut otokset eivät ole levy-yhtiön lisäksi kelvanneet myöskään levynpainofirmalle, eivät edes Hollannissa.

”Siellä tapahtuu kaikenlaista, muun muassa lapsiin liittyvää ’asiaa’. Miten ne nyt tollasesta sitten kieltäytyy?” Hynynen ihmettelee.

Tuttua, ronskia Kotiteollisuutta. Mutta tällaista puhetta on yhtyeen suusta kuultu jo parikymmentä vuotta. Kokeillaanpa hieman toisenlaista lähestymistapaa.

Saako Hynysen mielestä hevimies olla herkkä? Vastaus tulee yllättävänkin nopeasti, kuin tykin suusta:

”Totta kai, ja pitääkin olla”, Hynynen sanoo.

”Eihän teksteihin tule muuten mitään sanottavaa. Jos laulaa vain jostain helvetin lieskoista, se on naurettavaa. Mutta jos laittaa tekstiin jotain oikeaa sun sisältä, se kertoo herkkyydestä. Pitää siis olla herkkä.”

Hynynen kuvailee heavymusiikin maailmaa muutenkin ”naurettavaksi”. Hän kertoo, että Black Sabbathin ja Iron Maidenin kaltaiset metallijätit saivat hänet jo lapsena virnuilemaan.

”Maiden on vieläkin mun mielestä naurettavaa paskaa”, Hynynen sanoo.

Mitä mieltä Hynynen on muuten kotimaisen heavyrockin nykytilasta? Se kun on vetäytynyt vuosi vuodelta enemmän taka-alalle trendien aallonharjoilta. Ensi kesän festarikokonaisuuksia katsellessa toteaa nopeasti, että raskas rock käy yhä harvinaisemmaksi.

”On se vähän ikävä. Me ollaan eittämättä vähän liian vanhoja esimerkiksi festareille. Nykyään kuunnellaan sellaista lökäpöksymusaa”, Hynynen sanoo.

”Nykyaika on sellaista, että me ollaan ehkä vähän ’jyyriä’ sinne. Vanhan liiton tyyppejä, siis. Mutta kyllähän festarikeikkojen puuttuminen on pelottavaa. Suomenkielisesti kitararockista ei olla enää hirveän kiinnostuneita.”

c_Ville_Juurikkala-0143-5_(1)_PRESSI

Keskustelu siirtyy piratismiin, nimittäin viime aikoina kohuttuun Nightwishin reaktioon Élan-singlensä ennenaikaisesta vuotamisesta.

Mikä olisi reaktio, jos Kotiteollisuuden julkaisematon materiaali päätyisi nettiin ennen aikojaan?

”Voi olla, että mie saattaisin innostua siitä jopa niin paljon, että menisin kotiovella käymään”, Hynynen lupaa.

Aiheesta riittäisi asiaa enemmänkin, mutta haastatteluvuoro on siirtymässä toiselle toimittajalle, ja saunakin odottaa. Promoottori vaikuttaa olevan tarkemmassa vastuussa päivän tahdista kuin Hynynen.

Loppuun hän vielä ehtii tokaista:

”Mutta toisaalta, onko sillä väliä nykyaikana. Meidän fanikanta on sellaista että se ostaa sen levyn joka tapauksessa. Ihan sama!”