Lähiön lapsi käveli ulos huonosta parisuhteesta – haastattelussa Ruma

10.03.2017

Ruma on tuttu nimi vierailuistaan muun muassa Chebaleban, Kuningas Pähkinän & Setä Tamun, Kuben, Mäkin ja Adi L Haslan biiseillä. Laulava räppäri aloitteli soolouraansa Sonyn tallissa, mutta vaihtoi parin singlen jälkeen Suomen musiikille.

Tänään ilmestyi ensimmäinen julkaisu uuden levymerkin alla: kahden biisin single Ole hyvä! / Lähiön lapset. Otimme yhteyden Rumaan ja selvitimme millaisilla ajatuksilla varustettu mies on materiaalin takana.

Vaihdoit monikansalliselta Sonylta indiemerkki Suomen musiikille. Mitkä ovat syyt tämän vaihdoksen takana?

”Meidän visiot eivät enää kohdanneet. Mä halusin painaa superfreshiä musaa mun omalla omituisella tyylilläni, mikä on kantanut mut tähänkin asti. Mulla oli mun mielestä todella pommeja ideoita ja tuottajat seisoivat myös niiden takana, mutta Sonylla ei vaan nähty sitä samalla tavalla. Tunsin olevani artistina umpikujassa ja ponnistamassa sieltä väärään suuntaan, enkä edes tiennyt mihin suuntaan. Koin ainoaksi vaihtoehdoksi kävellä diilistä ulos.”

”Tuo diili oli vähän niin kuin parisuhde, joskus ne ei vaan toimi, varsinkaan jos molemmat haluaa jotain muuta kuin mitä on käsillä. No bad feelings – mennään eteenpäin, hymyillään kun tavataan. Paljon tuli opittua Sonyn alla, kiitos yhteisestä ajasta.”

Kirjoitit minulle olevasi nyt ”rehellisimmilläsi kuin ikinä”. Mitä tarkoitat tällä? Mitä tahoja olet aiemmin pyrkinyt miellyttämään?

”Mä olen aina ollut visionääri ja tosi varma ideoistani. Jos en ole varma, en ole tehnyt niitä. Siinä vaiheessa, kun mä en saanut juuri mitään demoja tai ideoita läpi, niin aloin epäilemään omia visioitani rankasti. Mielessä oli vaan, että ehkä minusta ei vaan ole tähän.”

”Lopputulemana mä turvauduin helppoihin vaihtoehtoihin ja siloteltuihin ratkaisuihin biisien kanssa siinä toivossa, että menisi läpi. Onneksi mä tunnen alalta niin paljon jengiä nykyään, että he saivat pidettyä mun pään kasassa ja uskon omassa jutussa.”

”Nyt mennään mun fiboilla, tietenkin levy-yhtiötä kunnioittaen. Nautin Kari Hynnisen isoa luottoa at the moment. Tekeminen tuntuu hyvältä ja rehelliseltä!”

Ole hyvä! on parisuhdedraamaa ja petetyksi joutumista. Pohjautuuko biisi omakohtaisiin kokemuksiin? Mikä on tarina biisin synnyn takana?

”Mun kaikki biisit pohjautuvat aina omakohtaisiin kokemuksiin, mun lähipiiriin, mun fiiliksiin tai johonkin todelliseen mikä merkitsee mulle jotain. Tämän biisin syntyä lähinnä vauhditti ahdistus, mikä kasvoi kun en saanut niitä demoja läpi, mitkä olisin halunnut julkaista.”

”Se ahdistus sai mut kelaamaan vanhoja parisuhteita ja vertaamaan tuota entistä diiliä mun pilalle menneisiin parisuhteisiin. Tämänkin biisin mä esittelin siellä puolivalmiina, mutta se ei saanut tukea. Kirjoitin sitten setin loppuun heti, kun me ’erottiin’. Biisi on sellainen tunneryöppy ja sellaisena se pitäisi myös kuunnella. Ei niinkään, että nuo jutut on tapahtunut, vaan tuolta ero tuntuu.”

Jos olen tulkinnut oikein, olet peräisin Vantaan lähiöistä. Niistäkö Lähiön lapset -biisi kertoo? Kuinka usein tulee vierailtua vanhoilla hoodeilla ja millainen suhde niihin nykyään on?

”Itse asiassa mä en ole oikein mistään kotosin, haha. Olen syntynyt Keravalla, asunut monessa paikassa Hyvinkäästä Helsinkiin, mutta nuoruuden olen viettänyt Länsimäessä Vantaalla. En voi siis valehdella olevani vantaalainen. Helsingissä olen asunu jo toistakymmentä vuotta. Lähiön lapset kertoo siitä, mitä mä näin, koin ja elin tuona Länsimäki-jaksona tähän päivään asti.”

”Suurin osa mun oikeista ystävistä on ponnistanut tuosta Vantaan lähiöstä. Suurin osa on muuttanut pois sieltä, muutama asuu siellä vieläkin. Just viime viikolla kävin Bullen muksun synttäreillä siellä. Kesällä käydään vanhojen frendien kanssa pelaamassa korista sielä. Siinä mestassa on niin paljon nostalgiaa, että tulee kyllä käytyä siellä säännöllisin väliajoin, joko hengaamassa tai sitten vaan ajeltua autolla läpi.”

Kuka on tuottanut nämä biisit ja miten tämä soundimaailma on muovautunut?

”Nämä molemmat biisit on tuottanut nuori lahjakas tuottaja DJ Sweedy Tampereelta.”

”Mä olin käymässä Sweedyn himassa ja se taisi kuunnella mun tilitystä musa-alasta. Meinaan se tönäisi mulle tuosta Ole hyvä! -biisistä jonkun pohjan yhtäkkiä ja mä kirjoitin siihen kertsin yhdeltä istumalta.”

”Meni varmaan 15 minuuttia ja mulla oli selkeänä, mikä tämä biisi tulee olemaan. Haluttiin biisi mahdollisimman darkiksi, ja sellainen siitä tuli!”

”Minua myös kiinnosti autotune ja filtteröity maailma tähän, jotta saatiin sellainen tarpeeks kylmä fiilis välitettyä. Loppumiksin suoritti Huge Hefner ja masteroinnin hoiti Chartmekersin Henkka, iso käsi.”

”Lähiön lapset oli sitten sellainen projekti, minkä halusin tehdä lähinnä Länsimäelle. Tähän en halunnut mitään isompaa efektiä, miksasin ja masteroin biisin itse.”

”DJ Sweedy soitti, että sillä olisi mulle tosi katukamaa, jos kiinnostaa laittaa vaikka Soundcloudiin. Mä kirjoitin biisin yhdeltä istumalta. Olkoon se oodi mun ystäville ja sille lähiölle, joka teki minusta tämän minkä mä olen tänä päivänä. Aika moneen mestaan on sieltä samasta kasasta jengi ponnistanut!”

Millaisia kansainvälisiä referenssejä/vaikuttajia mainitsisit itse omalle soundillesi?

”Mä olen kuunnellut törkeän paljon Ty Dolla Signia, The Weekndiä, Rexx Life Rajia, Gallantia, August Alsinaa, Ishdarria. Ylipäätään tuollaista jenkkien hiphop-vaikutteista asenne-r’n’b:tä, että eiköhän se sieltä jostain kumpua.”

”Vahoista naamoista ODB, Busta Rhymes, Ludacris, Mad Lion, DMX, Missy Elliot, Pharrell Williams, Kelis, ja vähän sellainen fuckedup-kama on kiinnostanut mua aina, sieltä aika paljon tonne rap-puolelle tullut vaikutteita.”

Olet vieraillut useilla muiden artistien biiseillä. Miten tällaiset projektit yleensä syntyvät, miksi sinua pyydetään biisille ja miten valitset mihin lähdet?

”Mä uskon, että mua pyydetään biiseihin lähtökohtaisesti siksi, ettei kukaan ikinä tiedä ’mitä siltä Rumalta tulee, mutta jotain erikoista kuitenkin’. Toisaalta siksi, että mulla on jalat maassa ja olen ihan hyvä jäbä, haha. Kai mä olen niissä fiiteissäkin jotenkin onnistunut, kun noita pyyntöjä tulee aika runsaasti – ja kiva kun tulee!”

”Lähtökohtaisesti mua ei kiinnosta, että kenelle mä fiittaan, vaikka joskus joku on sanonut, että pitäisi kiinnostaa, hah. Jos biisi on hyvä ja herättää minussa sellaisen palon, niin kirjotan sen samantien – jos mulla on aikaa. Kaikkiin ei riitä aika, varsinkin nyt kun valmistelen tuota albumia eli älkää pitäkö kusipäänä jos vastaan, että mulla ei ole valitettavasti nyt aikaa.”

”Tänä vuonna multa on tulossa vielä ainakin kolme fiittiä muille. Omalle levylle on lukotettu tähän mennessä kolme vierailijaa.”

Entä toisin päin, miten valikoit vierailijat biiseille ja onko kaikki lähteneet messiin, ja mitä jos ensimmäisenä pyydetty ei lähdekään?

”Mä otan fiitiksi vain tyyppejä, keitä oikeasti fiilaan. Markkinointi on muiden hommaa, mä haluan tehdä vain hyviä juttuja. Kaikki eivät ole lähteneet messiin omien kiireidensä takia, mutta olen aina saanut ne fiitit, mitä olen todella halunnut. Mitään mun biisiä ei tehdä niin, että ’hän nyt fiittaa tässä, koska sillä on nimee’.”

”Jos ensimmäisenä pyydetty ei lähde messiin, niin mietitään et olisiko joku muu, joka murhaisi tämän biitin tai sitten teen vaan itse. Minusta on mageeta tehdä musaa, kun osaan vähän tuota laulupuolta ja räpätäkin, niin voi fiittailla itselleen eri tyyleillä, heh.”

Edellinen kysymys liittyi siihen, että seuraavalla sinkulla vierailee kuulemani mukaan Mariska. Kerro tästä yhteistyöstä.

”No joo, tää on totta! Meidän piti Mariskan kanssa tehdä biisi jo aikasemmin, mutta aikataulut ja muut kuviot menivät solmuun viime vuonna. Tehtiin Huge Hefnerin kanssa tuon seuraavan sinkun demo, ja kun lähetin sen Mariskalle, sain viidessä minuutissa vastauksen, että ’olen messissä’, mahtavaa.”

”Siitä biisistä tulee tosi kova ja kukaan Suomessa ei ole ainakaan vielä tehnyt vastaavanlaista!
Mä olen myös todella otettu, että Mariska lähti mukaan, onhan se iha guru tässä geimissä.”

Syksyllä ilmestyy debyyttialbumisi. Musankuuntelutottumukset tuntuvat menevän koko ajan biisipainotteisempaan suuntaan, millaisena itse näet albumien roolin?

”Mä mietin pitkään tuota sinkkulähtöisyyttä ja sitähän tämä päivä väittää olevansa. Toisaalta, jos mä mietin nyt isoja juttuja mitä on ollut niin: Future julkaisi kaksi albumia, The Weeknd julkaisi hirveellä menestyksellä albumin, kuten Bruno Mars, Ty Dolla Sign, Craig David… ja listaa voisi jatkaa loputtomiin. Suomessa vastaavia: Paula Vesala, Evelina, Sanni.”

”Mä koen, että albumit ovat tärkeitä. Vielä vuosi sitten olin eri mieltä, mutta kyllä se albumi luo pohjan sinusta artistina. Kun mä vielä duunasin Mäkin kanssa, niin muistan että ei sitä niin tosissaan otettu, ennen kuin se sai albuminsa valmiiksi.”

Kenelle Ruma laulaa?

”Ruma laulaa sulle!”

”Ruma haluaa kertoa tarinaa, joka saattaa koskettaa kaikkia joko konkreettisesti tai fantasiana.
Mä en lähtisi rajaamaan tätä mihinkään. Mä kirjoitan biisin aina biisinä, miettimättä että kenelle se on.”

Lopuksi klassinen, Rumbassa 80-luvulta asti kysytty kysymys: Jos musiikkisi olisi rakennus, millainen rakennus se olisi?

”Se olisi sellainen vähän rähjäinen, mutta jollain tavalla magee ylikorkea pilvenpiirtäjä, jonka osa kerroksista olisi maan alla ja osa pilvien takana näkymättömissä.”

”Sellainen rakennus, jonne jengi saisi tulla olemaan omia friikkejä itseään. Vähän graffiteja kulmassa ja joka kerroksessa soisi eri musa. Se voisi olla jossain ihan erikoismestassa, vaikka jonkun törkeän mageen pilvenpiirtäjän vieressä, muistuttamassa todellisesta elämästä. Vittu se olisi muuten siistiä!”

Kuuntele Ruman tuplasinkku Ole hyvä! / Lähiön lapset alta.