Pelkoa, inhoa, punkbillyä ja Relentless: ”Festareilla sitä kuvittelee olevansa oman elämänsä Hunter S. Thompson”

31.05.2012

Joensuulaisen punkbilly-kolmikko Relentlessin keikoilla läskibasso jytkää ja kitara sylkee siihen malliin, että tanssijalka alkaa vispata ja olutta tekee mieli. Trion energistä ilosanomaa pääsee onneksi todistamaan myös kesällä Provinssin Rumbalavalla. Otetaanpa vähän ensituntumaa tähän retkueeseen ja kysäistään muutama maailmankaikkeuden syvintä olemusta määrittävä kysymys.

Kuva: Relentless

Alunperin vuonna 2005 The Living End -coverbändinä aloittanut Relentless asettui nykyiseen muotoonsa vuotta myöhemmin, jolloin näki päivänvalon myös bändin ensimmäinen julkaisu, omakustanteena syntynyt Broken Life -ep.

Joensuulaisen yhtyeen punkahtavassa rockissa kohtaavat niin 1950-luvun rockabilly kuin myöhempi psychobillykin. Bändin musiikki on energistä ja soundeiltaan rouhevan vanhahtavaa. Turha ryppyotsaisuus ja uho on heivattu roskakoriin, kun kontrabasso läpsii ja punkrock raikaa.

Relentlessissä soittavat laulaja-kitaristi Janne Tanskanen, kontrabasisti Sami Eskman ja rumpali Jouni Rupponen.

Onneksi tämä kolmikko on mahdollista nähdä tulevan kesäisen auringon porottaessa myös festarilavoilla, kuten Provinssirockissa Rumbalavalla perjantaina 15. kesäkuuta.

Millä mielellä Joensuu Rock Cityn pojat sitten tulevaa festarihuuruilua odottavat? Onko harhainen ja mukavan sumea tuuba uhka vai mahdollisuus? Vai ainoa oikea valinta?

Laulaja-kitaristi Janne analysoi.

• Millaisella mielellä odotat tulevan kesän festarikeikkoja? Ovatko ne sinulle keikkavuoden kohokohta vai esiintymisiä muiden joukossa?

• Miten festivaalikeikat eroavat normaaleista klubikeikoista?

”Vuoteen mahtuu tietty monia kohokohtia, kuten levyn julkaisua, musiikkivideon tekemistä yms., mutta festarikeikat on ehdottomasti näitä kohokohtia! Festareille meno on aina isompi prosessi, kuin klubikeikalle meno. Sitä valmistelee tarkemmin ja odottaa ennalta enemmän. Ulkoilmatapahtumat luo oman erikoisuutensa tietty. Yleisömäärään vaikuttaa sää ja se voi aiheuttaa teknisiä ongelmia.

Festareilla on aina hyvät puitteet, paljon uutta potentiliaalista kuulijakuntaa ja hyviä muita esiintyjiä. Festareilla yleisö on juhlatunnelmissa jo valmiiksi ja itekin tietää, että se kyseinen viikonloppu on spesiaali. Tunnelmassa on eroa verrattuna vaikkapa tammikuiseen, pubissa vietettyyn perjantai-iltaan.

• Viihdytkö festareilla esiintymisen lisäksi myös katsojana? Millaisia reissusi ovat: non-stop sekoilua vai piknikkiä ja brunssia?

”Pelkoa & Inhoa Provinssissa on varmaan luvassa! Festaritunnelmaan kuuluu sellainen ajelehtiminen. Ei mitään överi-sekoilua, mutta aikataulun ja stressin voi kyllä nakata menemään. Sitä kai kuvittelee olevansa oman elämänsä Hunter S. Thompson, heh!”

• Onko sinulla erityisiä muistoja Provinssirockista? (esiintyjänä tai vierailijana)

”Meidän porukalta menee kaikilta neitsyys Provinssin suhteen tänä kesänä. Paljon hyvää olen kuullut kyllä! Pidän siitä lähtökohdasta, että tapahtuman järjestää voittoa tavoittelematon yhdistys, Selmu. Samoilta linjoilta siis kuin meidän kotikaupungissa Joensuussa Pop-muusikot järjestää Ilosaarirockia.”

• Tänä vuonna festivaalin esiintyjälistassa on monenlaista menijää Slayeristä Pendulumiin ja Eläkeläisistä Bat for Lashesiin. Kenet kollegasi haluaisit mieluiten tavata backstagella, ja mistä haluaisit hänen kanssaan keskustella?

”Must to see -keikkoja on ainakin Rise Against, Gaslight Anthem, Mastodon, Michael Monroe ja Slayer, eli punk & rock ’n’ roll osasto. Sen varmaan kuulee musastakin, jota vedetään. Vaikutteet on juurikin tuolta. Tilaisuuden tullen, bäkkärillä kävisin varmaan pummimassa hörppyä kotikylän pojilta Eläkeläisiltä (Niiltä jos sitä ei löytys, olisin pöyristynyt!).”

Kuuntelepa alhaalta vielä muutama kipale ja tsekkaa bändin video Haunted by the Devil -biisistä, (joka on muuten melkoisen hieno cover Mies vailla menneisyyttä -leffan kappaleesta Paha Vaanii:

Lisää luettavaa