Queen-show’ssa Freddien tonttia hoitava Marc Martel kertoo, millaista oli hypätä ikonisen laulajan saappaisiin

Rumpali Roger Taylorin ja Queenin kosketinsoittajana eri projekteissa toimineen Spike Edneyn kehittämä Queen Extravaganza saapuu Helsingin Circukseen 31. toukokuuta. Kysyimme tribuuttiyhtyeen laulajalta Marc Martelilta sähköpostitse muutaman kysymyksen show’sta. Laulaja kertoi muun muassa, miten eurooppalaiset ja yhdysvaltalaiset Queen-fanit eroavat toisistaan.

Teksti: Juuso Hämäläinen & Saku Schildt, kuva: Live Nation

Mitä esitit, kun hait mukaan Queen-tribuuttibändiin?

“Lauloin Somebody to Loven. Se oli jo valmiiksi tuttu kappale, ja taisin laulaa sitä viisi tai kuusi kertaa ennen kuin sain sen sellaiseen kuntoon, että olin tyytyväinen. Muuten en tainnut valmistautua tilanteeseen paljoakaan.”

Millainen suhde sinulla oli Queenin musiikkiin ennen tätä projektia?

“Olin vahvasti sellainen Greatest Hits -fani. A Night at the Opera oli ainoa albumi, jonka olin kuullut alusta loppuun. 12 vuotta sitten hyvä ystäväni ehdotti, että kokeilisin laajemmin Queenin musiikkia. Hän arveli, että Freddie Mercuryn ääni oli hyvin samanlainen kuin omani.”

Millainen rooli Roger Taylorilla ja Spike Edneyllä on Queen Extravaganzassa? Päättivätkö he keikkasetin ja kappaleiden sovitukset, vai saitteko tilaa löytää oma tapanne esittää Queenin biisejä?

“Vähän molempia. Rogerilla ja Spikella oli vahva visio siitä, miltä tämän pitäisi näyttää ja tuntua. He ovat molemmat vahvasti mukana pienissäkin yksityiskohdissa kuten vaikka siinä, millaisia vaatteita käytämme lavalla, millaista koreografiaa noudatamme ja kuinka kovaa käyrätorven pitää kuulua Under Pressuressa. Mutta samalla he ovat kokeneita muusikoita, jotka ymmärtävät, että mikäli esiintyjälle antaa tilaa olla luova – vaikka tämä esittäisi jonkun toisen tekemää musiikkia –, hän kykenee ottamaan musiikin paremmin omakseen. Roger ja Spike ovat aina avoimia ehdotuksille siitä, miten show’ta voisi parantaa, emmekä tee aina asioita samalla tavalla kuin Queen aikanaan teki.”

Oletko opiskellut Queenin vanhoja keikkaäänitteitä esitystäsi varten?

“Toki. Suurin osa esiintymistaidostani on tullut muilta artisteilta. En kuitenkaan koskaan istunut alas ja tarkkaan analysoinut Queenin lavaelkeitä. Olen nähnyt heiltä riittävästi keikkoja, jotta olen kyennyt omaksumaan sen hengen, mikä heillä oli ryhmänä.”

Freddie Mercury oli ikoninen esiintyjä. Kuinka valmistauduit hänen rooliinsa?

“Tiesin alusta asti, että tästä tulisi iso oppimisprosessi. En olisi koskaan liittynyt tähän yhtyeeseen, jos Roger olisi etsinyt pelkkää Freddie-imitoijaa. On upeaa, että voin olla oma itseni, vaikka tämä onkin tribuuttibändi. Nautin siitä, kun voin tuoda oman persoonani show’hun joka ilta ja uskon, että yleisökin pitää tätä virkistävänä.”

”Olen elättänyt itseni esiintyjänä vuosikymmenen ajan, mutta ennen Queen Extravaganzaa olen aina soittanut kitaraa laulaessani. Olin siis aina jumissa mikkitelineen takana. Nyt kunnollisena keulakuvana voin hyödyntää koko lavaa enkä voi enää piiloutua.”

”Kukaan ei käyttänyt tilaa paremmin hyödykseen kuin Freddie. Niinpä oli aluksi luonnollista, että matkin hieman hänen tyyliään ja liikkumistaan, kunnes löysin oman juttuni. Kun katson pari vuotta vanhoja esityksiämme, näen omassa osuudessani tapahtuneen suurta kehitystä. Ja opin edelleen jatkuvasti lisää.”

Kuka valitsi esitettävät kappaleet?

“Uskoakseni Roger ja Spike valitsivat useimmat, vaikka he tosiaan kuuntelevat bändin ehdotuksia. He halusivat show’n, joka olisi eräänlainen poikkileikkaus Queenin urasta – vähän jotain kaikilta 20 vuodelta, jotka he kulkivat Freddien kanssa. Kaikkea Seven Seas of Rhyen (1974) ja The Show Must Go Onin (1991) väliltä. Show’sta ei haluttu minkään ikonisen Queen-keikan kopiota, vaan sen haluttiin välittävän jotain uutta, joka kuitenkin tuntuisi Queenilta.”

”Keikkamme ensimmäinen puolisko sisältää enemmän Queenin tuntemattomampia, varhaisia kappaleita, ja toinen puolisko on sitten megahittiä megahitin perään. Se on hauska, koko ajan nouseva matka, ja skeptisimmätkin yleisöt ovat menneet sekaisin loppua kohti. Näin on käynyt jokaisessa suunnilleen sadassa tekemässämme keikassa tähän mennessä.”

Minkä Queen-biisin esittämisestä nautit eniten?

“Vaikea kysymys. Bohemian Rhapsody on aina hieno, koska sen aikana yleisö on tavallisesti täysillä mukana emmekä sen jälkeen voi tehdä enää mitään väärin. Toisaalta punnitsen illan onnistumisen sen mukaan, miten hyvin Show Must Go On menee. Se on erittäin dramaattinen kappale, jota Freddie ei valitettavasti koskaan päässyt esittämään keikalla. Olen pohtinut usein, miten hän olisi välittänyt sen yleisölle.”

Mitkä kappaleet saavat suurimman reaktion yleisöltä? Onko eri maiden välillä mitään eroa siinä, mitkä biisit saavat katsomon innostumaan?

“Isoimmat hitit toimivat joka kerta. BoRhap, Champions ja Somebody to Love saavat aina myrskyisät suosionosoitukset. Niiden tahtiin ihmiset laulavat mieluiten mukana. Muiden kappaleiden suhteen voi tulla yllätyksiä. Fat Bottomed Girls oli iso juttu Yhdysvalloissa, mutta se ei aiheuta samaa reaktiota Euroopassa. Toisaalta A Kind of Magic toimii erittäin hyvin vanhalla mantereella, mutta sitä ei tunneta kovin hyvin rapakon takana. Tässähän on se hyvä puoli, että setissä on joka tapauksessa paljon biisejä, jotka toimivat ilta illan perään. Se tekee hommastamme helpomman!”

Queen Extravaganza Helsingin Circuksessa 31. toukokuuta. Liput alkaen 37,50 € euroa Lippupalvelusta.