Verta, väkivaltaa ja venäläistä mafiaa – monessa mukana ollut Darwin Sorjonen listaa karuimmat after party -kokemuksensa

Darwin Sorjonen.

Rokkireissuilla tunnetusti sattuu ja tapahtuu – joillekin enemmän kuin toisille. Muun muassa Terveyskeskuksessa, Veljekset perseessä, Dawn Patrolissa ja parissakymmenessä muussa bändissä vaikuttanut Darwin Sorjonen kuuluu ensin mainittuun heimoon.

Puulaakirokkitähti-blogiaan ylläpitävällä ja paperimuotoisen kirjan julkaisemisesta haaveilevalla Sorjosella riittää tarinoita reissuista, joilla asiat ovat menneet tavalla tai toisella liian pitkälle. Nyt hän listaa viisi after partya, joiden jälkeen pystyi vain huokaisemaan helpotuksesta, ettei käynyt sen pahemmin.

Kunkin katkelman perässä on linkki Darwinin sivuille pidempään selontekoon samaisesta tapauksesta. Ottakaa nämä varoittavana esimerkkinä!

1. Venäläismafian mätkittävinä, 2012
”Olimme keikkamatkalla Latviassa Veljekset Perseen ja Terveyskeskuksen kanssa. Liepajan Fontaine Palacen keikan jälkeen jouduimme keskelle paikallista valtataistelua. Yön aikana yksi soittajistamme potkittiin sairaalaan, toiselta murtui nenä ja minulta varastettiin puhelin.

Kantaväestöön kuuluvan havaijipaitamiehen mukaan paikallinen venäläismafia yritti savustaa keikkapaikan omistajaa pois alalta järjestämällä klubissa levottomuuksia. Kun olimme lähdössä sairaalaan katsomaan sinne päätynyttä kitaristia, yksi venäläiskorstoista oli tulossa antamaan turpasaunaa minullekin.

Aiemmin kanssamme jutustellut havaijipaitamies tuli väliin ja sai köniinsä. Lopulta paikalle kurvanneet luotiliiveihin pukeutuneet poliisit nappasivat korston kiinni samalla, kun yksi poliiseista varmisti konepistoolilla. Kenties maailman karuimmat after partyt.”

Alkuperäinen juttu.

2. Hampurin patapata, 2005
”Alkukesästä 2005 olin keikalla Hampurissa Bulldoser-yhtyeen kanssa. Jouduin kitaransoiton ohessa tuuraamaan myös äänensä menetettyä laulusolistiamme. Mölisin vaimoni tekemät baijerilaisnahkapöksyt jalassani korkeajännityssaksaa, ja täydestä meni.

Keikan jälkeen lähdin brasialaisten vaihto-opiskelijoiden mukana jatkoille paikalliseen alakulttuuribaariin, jossa tein hönöpäissäni humalaisen intervention – eli menin ja jouduin tappeluun paikan vapaapäivää viettäneen portsarin kanssa. Tuloksena sain pataani oikein kunnolla.

Kun makasin maassa mätkittävänä, paikalla notkuneet algerialaiset putsasivat minulta passin ja lompakon. Vedin kiertueen loppuun pää turvonneena. Seuraavan päivän festivaalikeikalla joku yleisöstä tuli kysymään, onko naamani aito. Hän oli luullut, että soitin keikan naamari päässä. Lopulta pääsin kotiin konsulaatin avustuksella.”

Alkuperäinen juttu.

3. Liettuan rasvamonttu, 2002
”Vuonna 2002 tein ensimmäisen kiertueeni ulkomailla Bulldoserin kanssa. Keikkapaikat muodostuivat autotalleista ja yleisönä oli paikallisia teinejä, jotka olivat aivan tuhannen sekaisin.

Jonavalaisessa keikka-autotallissa oli myös rasvamonttu, jonne nuoriso oli värkännyt erillisen kerhotilan. Paikalle saapunut nuoriso lappasi siellä pitkin iltaa lattiassa olleen luukun kautta, mutta meitä sinne päästetty. Paitsi lopulta minut, kun en katsonut eteeni kävellessäni ja tipahdin rasvamonttuun juuri avatusta luukusta.

Keikan jälkeen meidät haluttiin bilettämään paikallisten kanssa. Teinitytöt kyselivät lasittunein silmin: ’What is your name, I want to remember it in the morning.’ Lähdimme saman tien kohti Suomea.”

Alkuperäinen juttu.

4. Identiteettivarkaus Kuopiossa, 2011
”Toukokuussa 2011 olin keikalla Kuopiossa. Itse keikka kesti vain 15 minuuttia, koska aika loppui kesken. Baari oli saanut jo useampia huomautuksia metelistä, joten lopetusajasta ei tingitty.

Keikka kuin keikka. Laitoin tyytyväisenä keikkapalkkioksi saamamme bensarahat lompakkoon, tallensin yöpaikan numeron puhelimeeni ja jatkoin bileitä paikallisten kanssa. Bileet loppuivat, kun huomasin, että joku on varastanut minulta puhelimen ja lompakon takin taskusta. Samalla sinne meni yöpaikan ainoa yhteystieto.

Nukuimme yön autossa kolmestaan saman makuupussin alla. Kuopio on toukokuussa vielä kylmä paikka. Kuukautta myöhemmin alkoi sain kuulla joutuneeni identiteettivarkauden uhriksi. Joku käytti varastettua ajokorttiani ja esiintyi minuna. Kotiini tuli laskuja tuhansien eurojen edestä. Identiteettivarkauden selvittelyä riitti pitkälle syksyyn.”

Alkuperäinen juttu.

5. Pääsiäinen Pietarissa, 2007
”Pääsiäisenä 2007 teimme Veljekset Perseen kanssa ekskursion Venäjälle. Retkestä muodostui melko kostea. Kaiken sekoilun lomassa onnistuimme soittamaan puolitoista keikkaakin.

Ensimmäinen keikka jäi puolikkaaksi. Luulimme tekevämme soundcheckiä ja soitimme vain muutaman biisin vähän sinne päin. Kaikkien muiden mielestä se oli meidän keikkamme, eikä meitä päästetty enää lavalle toistamiseen. Keikasta kirjoitettiin myöhemmin arvostelukin.

Koko viikonloppu oli järkyttävää kaahausta tapahtumasta toiseen. Milloin hukkasimme viisumit ja passit, milloin juoksimme karkuun miliisejä. Välillä kiisimme ummikon taksikuskin kyydissä ihan väärään suuntaan kuin keikkapaikalle.

Keikan jälkeen saimme kuulla jonkun tapetun juuri ennen meidän saapumistamme. Siivoojat pesivät verijälkiä seinästä. Juuri ennen kotiin lähtöä kitaristimme meni helpottamaan rakkoaan ulkona olleen pienen kioskikopin juurelle. Sehän oli miliisikoppi, jossa yksi koppalakkinen kaveri oli vartioimassa Thaimaan kuninkaallista konsulaattia.

Pitkään vaikutti siltä, että kotiinpaluumme viivästyy ainakin vuorokaudella, mutta onneksi paikallinen keikkajärjestäjä sai sovittua asian. Hän kävi ostamassa kioskilta vissyä ja pesi sillä enimmät kusitahrat pois konsulaatin seinästä.

Kotona vaimo kiitteli, kun ostin tuliaiskarkeiksi kymmenen pussillista paahdettuja auringonkukansiemeniä. Olisin voinut vaikka vannoa, että karkkia ne olivat vielä Pietarissa.”

Alkuperäinen juttu.

6. Kreikkalaisen sosialistipuolueen maskotteina, 1989
”Kesällä 1989 olin interraililla kaverini kanssa ja päädyimme Kreikan Varkizassa sosialistisen Pasok-puolueen maskoteiksi. Laulatimme pick-upin lavalta käsin puolueen kannatuslauluja, huudatimme yleisöä Metallicalta ja Ozzy Osbournelta lainatuin välispiikein ja lopulta kiisimme kuuntelemaan Papandreun puhetta Ateenaan liput hulmuten.

Homma sujui, koska meillä oli ollut jo useampikin bändi, joissa mölysimme kahdestaan samalla kaavalla. Ja kaljapalkallahan sitä tekee vaikka mitä, puolueväki oli hyvin höveliä.

Varkizaan palattuamme paikallinen puoluepamppu halusi, että lähtisimme vielä kiertämään lähikyliä hänen autollaan. Ensin meidän piti vain odottaa, että hänen poikansa palaa ystävineen vastavalta reissulta.

Ehdimme odottaa pari tuntia viskin ja oluen voimalla, ennen kuin poika palasi kolhitulla autolla. Auton kylki oli rutussa, ja bensatankki vuosi. Kilpailevan puolueen retkue oli yrittänyt suistaa heidät rotkoon vuoristotiellä. Hävisimme vaalit.”

Alkuperäinen juttu.

7. Niittylahden opisto, 1999
”Hurjat hipit teki yhden comeback-keikoistaan Niittylahden opistolla. Bändin sisäiset jännitteet räjähtivät lopulta yleiseksi tappeluksi. Tappelu alkoi jo ennen keikkaa.

Keikka toki soitettiin, mutta setin loppupuolella lavalla ei ollut enää kuin pari yhtyeen jäsentä. Loput puolentusinaa rokkaria tappelivat lavan takana.

Pääesiintyjäksi saapuneen kuopiolaisyhtyeen kiiltonahkahousumuusikot kävelivät juuri ohi, kun bändimme basisti nosti minua vasten sähkötaulua ja ilmoitti, että nyt alkais riittää. ’Ja me luultiin, että me ollaan rock’, tuumasivat kuopiolaiset toisilleen.

After partyt jatkuivat vain osalla bändiä. Nimittäin minulla ja kaverillani, jotka jätettiin pois muun bändin kyydistä. Nukuimme yön liikuntasalin jumppapatjoilla ja liftasimme aamulla keikalta kotiin.”

Alkuperäinen juttu.