Liam Gallagher
24.8.2019
Kaisaniemen puisto, Helsinki
Brittipopin ikonisin näky tervehti Kaisaniemen puiston yleisöä: musta anorakki, etukenoinen nojaus, ylähuuli lepäämässä mikrofonin ritilällä, kädet selän takana. Sanonta vanhasta koirasta ja tempuista tuli mieleen, kun Liam Gallagher kahlasi Oasis-hittejä läpi ja siinä sivussa ehti vinoilla yleisölle ja mumista lähinnä f-alkuisista sanoista muodostuneita välispiikkejä.
Jo Oasis-aikoina introna toiminut Fuckin’ in the Bushes sai tyhjät muovituopit lentelemään ilmojen halki. Tiedostan käytöstapojen peräänkuuluttamisen tekopyhyyden Gallagherin yhteydessä, mutta brittityylinen juopuminen tuntui olleen monelle tärkeämpi kuin Franz Ferdinandin ja Richard Ashcroftin aloittaman illan pääesiintyjä. Harvalla keikalla moista kumarassa kulkijoiden ja päällehorjujien laumaa pääsee tarkkailemaan lähietäisyydeltä.
Liam Gallagher sen sijaan oli iskussa. Vaikka hänen nykykokoonpanon käsittelyssä Oasis-biisit ovat paikoin miltei raskasrockia ja vaikka hänen äänessään on vuosien tuomaa käheää raspia, laulamisen ja huutamisen harmaalla alueella operoiva Gallagher kuulosti keikan avanneesta Rock’n’Roll Star -kappaleesta lähtien olevansa juuri sellainen.
Keikan painopistettä voisi havainnollistaa näin: Definitely Maybe -albumilta (1994) soitettiin enemmän kappaleita kuin Gallagherin syyskuussa ilmestyvältä toiselta soololevyltä. Legendaaristen Oasis-biisien vertaaminen Gallagherin nykytekemisiin on tietenkin epäreilua, mutta rinnakkain esitettynä siltä ei voi välttyä.
Glam-kitarariffeistä ja yleisön huudatuksista huolimatta Shockwave-single kalpeni seuraavaksi soitetun Columbia-kappaleen rinnalla, vaikka bändi onnistui hukkaamaan psykedeelisen ulottuvuuden eikä Gallagher edes yrittänyt päästä korkeampaan rekisteriin. Kontrasti oli vielä räikeämpi, kun illan viimeisenä soolobiisinä kuultu, raskaasti tamppaava The River toimi lähinnä kehotuksena käydä baaritiskillä (ellei olut olisi myyty loppuun jo hyvissä ajoin ennen Gallagherin keikan alkua) varustautumassa Oasis-hittikimaraan.
Cigarettes & Alcohol, Wonderwall, Supersonic, Champagne Supernova ja encorena vielä Be Here Now. Yleisö sai sitä mitä tuli hakemaan, ja Gallagher tuntui tiedostavan nostalgian olevan hänen valuuttaansa.
Tomi Palsan kuvat keikalta:
Liam Gallagher
Franz Ferdinand
Richard Ashcroft
