Suuri ja salaperäinen Black Peider aikoo iskeä tiensä nyt koko kansakunnan tajuntaan. Tarttuuko naamiokostajan viitan alle viimein myös Sarjakuva-Finlandia -palkinto?
Piirrokset: Petteri Tikkanen
Rumban sivuilla tiuhaan seikkailuistaan kertova painitrikoinen Black Peider on ehdolla vuosittaisen Sarjakuva-Finlandia -tunnustuspalkinnon saajaksi viime vuonna julkaistulla kirjallaan Ura. Onnea Black Peider!
Tunnustuspalkinto myönnetään 22. maaliskuuta Tampere Kuplii -sarjakuvafestivaalilla. Palkintosumma on asetettu yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa 5 000 euron suuruiseksi.
Sarjakuva-Finlandian voittajan valitsevat tänä vuonna Madventures-kaksikko Riku Rantala ja Tuomas Milonoff.
Tsekkaa allaolevan ehdokaslistan lopusta Peiderin itsensä mietteet palkintoehdokkuudestaan uuden sarjiksen muodossa.
Valitsijaraadin ehdokkaat tunnustuspalkinnon saajaksi ovat perusteluineen seuraavat teokset:
Ahonen, JP: Puskaradio (Arktinen Banaani)
Poliittista satiiria on kotimaisessa sarjakuvassa vähän, mediakritiikkiä vielä vähemmän. Ahonen hallitsee molemmat, ja on lisäksi loistava piirtäjä. Eläinhahmoiset karikatyyrit osuvat herkullisen usein nappiin.
Ahonen, Lauri ja Jaakko: Pikku Närhi (Egmont Kustannus)
Ehkä vuoden visuaalisesti upein kotimainen albumi. Tarina on synkkä ja ahdistava. Se vaatii lukijalta paljon, mutta myös antaa sellaista, mitä vain hyvä sarjakuva voi tarjota: ravintoa sielulle ja silmälle.
Black Peider (Tikkanen, Petteri): Ura
Visuaalisesti moniulotteinen teos kietoutuu myyttiset mitat saavan Black Peider -hahmon ympärille. Tyylikkäässä kokonaisuudessa taitava piirrosjälki nivoutuu valokuviin ja lyhyisiin tekstikatkelmiin valottaen yhden ihmisen taiteellisen uran lisäksi myös palaa suomalaisesta rock-kulttuurista.
Gylander, Henri: Unia ja toiveita (Suuri Kurpitsa)
Haikean kaunis tarina vetää heti mukaansa. Tekijä kuvaa hienosti niin lapsuutta kuin nuoruusiän ensirakkautta. Synkistä sävyistä huolimatta albumista jää hyvä, optimistinen olo. Piirrostyö tukee tarinaa hienosti.
Koljonen, Hanna: Sokerihullu (Asema Kustannus)
Teema on tuttu meille kaikille syömis-, juomis-, karkki – tai tupakkanarkkareille. Koljonen kuvaa addiktiota raikkaasti, huumoria unohtamatta. Luonnosmainen tyyli sopii hyvin sokerijumalaiseen tarinaan.
Kunnas, Mauri: Piitles (Otava)
Harvoin on historiankirjoitus, edes populaarikulttuuria koskeva, näin viihdyttävää. Albumi on todellinen runsaudensarvi, ruudut tulvivat yksityiskohtia ja triviaa, olipa se sitten totta tai ei. Kunnaksen rakkaus aiheeseen välittyy lukijaan, tähän pystyy vain tekijämies!
Nieminen, Emmi: Keskiviikko (Kumiorava)
Riipaiseva kuvaus alkoholismin varjostamassa lapsuudesta. Sarjakuva ravistelee, tarina jyskää päälle ehkä vähän turhankin suoraviivaisesti, mutta sanoma ainakin tulee selväksi. Nuori tekijä on mestarillinen piirtäjä, väline on poikkeuksellisen hienosti hallussa.
Nykänen, Anni: Mummo 2 (Sammakko)
Lempeän piikikäs sarjakuva täynnä mummoenergiaa. Jos tämä ei vähennä sukupolvien välistä kuilua, niin ei sitten mikään. Hienoa pelkistettyä viivankäyttöä ja ehdottoman sympaattisesti toteutettu päähenkilö.
Närhi, Kati: Mustasuon mysteeri (WSOY)
Orpotyttö Agnes on neiti Marplen suomalainen teiniversio. Taiturimaisella viivalla toteutettu, niin lapsiin kuin aikuisiinkin uppoava, viehättävän vinksahtanut seikkailu.
Otsamo, Pentti: Kahvitauko (Like)
Arkisesta tilanteesta käynnistyvä hieno ja yllätyksellinen tarina, joka kasvaa lähes surrealistisiin mittoihin. Piiloviisas kertomus jää kyntämään mieleen pitkäksi aikaa. Otsamon pelkistetty siveltimenjälki on kaunista, kuten aina.
