Rumban juttusarjassa nostetaan esiin kiinnostavia ja potentiaalisia nimiä. Haastattelussa käydään läpi paitsi artistin suhtautumista musiikkiin, myös sitä miten ja miksi hän valitsi artistin polun. Edellisessä osassa oli Jk, ja sen löydät täältä.
Tuottaja, muusikko ja musiikintekijä Marja Ahlsved löytyy perjantaina 27. syyskuuta uuden singlen julkaisseen Mahls-sooloprojektin takaa. Elektronista pop-musiikkia ja runomaista lyriikkaa yhdistelevän Mahlsin tuore Hrtbrkn-biisi käsittelee indieartistin positiota musiikkialalla. Miltä se tuntuu, kun medialla, keikkajärjestäjillä tai muilla alan toimijoilla ei ole varaa minkäänlaiseen riskinottoon uuden musiikin suhteen?
”Uutta musiikkia on tarjolla koko ajan enemmän ja enemmän, mutta paikkoja löytää sitä valtavirran ulkopuolelta eri medioista tai livenä on tosi vähän”, debyyttisinglensä Setvi salaus muutu vuonna 2021 julkaissut Mahls sanoo.
Pelimaailmaan sijoittuvan animaatiovideon kappaleelle on ohjannut Aapo Niininen.
”Videopelien maailma on mulle tosi rakas, tekisinkin varmaan pelejä ellen tekisi musaa. Olen pelannut lapsesta saakka ja pelaan edelleenkin tosi paljon”, Mahls kertoo.
”Esittelin Aapolle idean viattoman naiivista sydänhahmosta, joka painelee loputtomassa 8-bittisessä maailmassa toiveikkaana eteenpäin. Tulkoon vastaan tulipallo tai salama, niin matka jatkuu. Aapo loihti simppelin ideani ympärille koko Mahls-maailman pyramideineen ja planeettoineen täydellisesti. Aloin videon nähtyäni itsekin toivoa, että tässä biisissä olisi käynyt hyvin. Mut sit.”
Voit katsoa lopputuloksen alta.
Mikä soi napeissa just nyt?
”Just nyt kovimmassa kuuntelussa on juuri Euroopan keikkansa perunut Oneohtrix Point Never. Odotin keikkaa tosi paljon ja toivon että korvaava päivä löytyy! Muita napeissa pyörineitä ovat norjalainen kitaristi ja laulaja Fay Wildhagen, joka on yks mun kitaraidoleista. James Blaken Playing Robots Into Heaven– ja Samphan Lahai -albumit on myös tässä mainittava.”
”Kotimaisista olen kuunnellut viime aikoina eniten Kaukolammen BS/BF-albumia, joka on kaiken muun erinomaisuutensa lisäksi mahtavaa juoksumusaa pitkille lenkeille. Toisto ja pitkälle venytetty jännite kiinnostaa. Eniten odotan kuultavaksi Kuopuksen lokakuussa ilmestyvää uutta levyä.”
Mist sä tuut?
”Olen alun perin Kotkasta, jossa soitin isovanhempien luona sähköurkuja 3-vuotiaasta alkaen. Lyhyesti sanottuna: sillä tiellä ollaan. Helsinkiläistyin musaopintojen vuoksi jo ajat sitten ja nyt työskentelen muusikkona eri projekteissa. Tänä vuonna keikkailen mm. Viitasen Piian bändissä kosketinsoittajana ja taustalaulajana.”
”Olen akateemiselta koulutukseltani musiikinteorian opettaja ja opetushommia teen Pop & Jazz Konservatoriossa. Musiikintekijänä ja artistina mulla on Mahlsin lisäksi monia eri projekteja, muun muassa kokeellisemman musiikin laboratorioni FMSR julkaisi juuri ekan ep:nsä.”
Silloin tajusin, että haluan artistiksi.
”Olen säveltänyt musiikkia ala-asteelta lähtien muodossa jos toisessa. Ala-asteella koulun esitystunneilla niitä ylpeänä esitin. Musiikin ammattiopinnot vaikuttivat muhun alkuun niin, että oman musiikin tekeminen jäi hetkeksi, kun piti opetella ihan jumalaton määrä muiden musaa, sen taustoja ja teoriaa.”
”Mulla oli kyllä pianon kanssa vaihe, jossa treenasin ihan hulluna, mutta koko ajan tiesin, että musta ei tule jazz-pianistia. Se oli siis se tie, mikä oli opinnoissa tarjolla, vaikka itse olisin halunnut soittaa pianotunneilla Tori Amosta. Opettelin sitä sitten itsekseni. Instrumentin harjoitteluun syventymisen sijaan jäi aikaa löytää synat ja opetella tuottamaan musaa itse. Sitä kautta musiikintekeminen palasi, ja hyvä niin.”
”Mahls on syntynyt lyriikan kirjoittamisen kautta. Opiskelin mahtavan Maria Santavuoren johdolla ensimmäistä kertaa elämässäni lyriikkaa vuonna 2019. Siihen saakka sanoittaminen ei ollut tuntunut omalta jutulta, vaikka olin sitä tehnytkin. Olin kuitenkin enemmän keskittynyt soundiin ja synan vääntelyyn. Mutta niin vaan erityisesti Marian tajunnanvirtakirjoituksen harjoitukset avasivat pienestä vastustuksesta (lue: peloista) huolimatta minussa jotain ihan uutta.”
”Kirjoitin Mahlsin ekan biisin tekstin Setvi salaus muutu yhdeltä istumalta syyskuun 12. päivä 2020, ja mietin että ok, mitä hittoa tämä nyt on. Se oli Mahls.”
Musiikillinen esikuvasi?
”Niitä on tietty monia. Joudun eristämään itseni uuden musiikin kuuntelusta projektien ollessa kesken, sillä otan helposti vaikutteita kaikesta, mitä kuulen, jos siitä innostun. Ja mähän innostun, tosi helposti ja tosi kovaa. Mahlsin ekan levyn tuotannon loppusuoralla en pystynyt kuuntelemaan muuta kuin läpituttua ja siinä mielessä siis vaikutteiltaan turvallista musaa (Rage Against the Machine, Haydnin jousikvartetot ja Jon Hopkinsin Music for Psychedelic Therapy -levy), kun en halunnut enää uusia ideoita.”
”Jos nyt yksi nimi pitää nostaa, niin se olkoon musiikin puolelta Oneohtrix Point Never. Daniel Lopatinin elektroninen ja kokeellinen soundimaailma tarjoaa ihan loputtoman inspiraation lähteen. Hänen musiikkinsa on ravistellut mua irti muodosta, tilasta ja kaikenlaisten musiikillisten esteettisten odotusten täyttämisestä tosi hyvällä tavalla. Sanataiteen esikuvani on aina ja ikuisesti Edith Södergran.”
Supervoimasi?
”Mun tuotannot ovat kerroksellisia ja runsaita. Pienen pieniä yksityiskohtia ja pikkusälää on paljon. Koko peli ei ole yhdellä kuuntelulla selvä. Sama pätee lyriikkaan, joka on runsassanaista. Narratiivisuuden korvaa tulkinnan vapauttava unen logiikka. Pelaan paljon äänteillä ja sanojen monimerkityksellisyydellä. Suomen kieli on kaikessa omituisuudessaan soundina tosi kiinnostava!”
Jos nyt kuulisit musiikkiasi ensimmäistä kertaa, niin mihin siinä rakastuisit?
”Runomainen lyriikka yhdistettynä teknobasariin, mulle se olisi se. Itse en kaipaa musiikkia tai muutakaan taidetta, joka sanoittaisi mulle tuttuja asioita mulle tutulla tavalla. Haluan, että mulle avautuu jotain uutta, ja että jään vähän ymmälleni, että mitä mä just kuuntelin? Ja miten se on tehty?”
Mahls?
”Biisit syntyvät aina teksti edellä ja niiden kirjoittamiseen käytän edelleen tajunnanvirtatekniikkaa, jonka tuotokset sitten jalostuvat laululyriikaksi. Kyseinen kirjoitustekniikka on siitäkin kiinnostava, etten voi mitenkään ennalta päättää spesifiä aihetta josta kirjoitan, alitajunta ei toimi niin. Ikinä ei voi siis tietää, mitä paperille ilmestyy.”
”Kappaleiden aiheet sivuavat tai lävistävät mun omia kokemuksia, unia tai unelmia niistä tai kaikkea limittäin. Musiikissa kuuluu mun koko musiikillinen historia kaikessa laajenevassa laajuudessaan: muun muassa elektroninen musa, pelimusa, länsimainen taidemusiikki ja pop-musiikki. Artistina mulle on tärkeintä säilyttää ilmaisun vapaus ja yrittää olla suorittamatta mitään musiikin saralla mistään syystä.”