Kokeellisen musiikin mielentila – haastattelussa 20 vuotta keikkoja järjestäneen Mental Alaskan Arttu Partinen

ARTTU PARTISEN Mental Alaska on yksi Suomen maineikkaimmista kokeellisen musiikin klubeista. Sen 20-vuotisen taipaleen varrelle on mahtunut reilut parisen sataa keikkaa sekä kotimaisen että kansainvälisen avantgarden legendoilta ja tulokkailta. Itsekin musisoiva keikkamoguli haluaa rikkoa underground-musiikkiin liitettyjä ennakkoluuloja, eikä oikeastaan edes pidä koko termistä.

Markus Paajala

Arttu Partinen on hieman flunssainen. Hänen viikonloppunsa on mennyt kipeää jälkikasvua hoitaessa.

”Olen huomannut, että keikkahommissa tullut kokemus auttaa myös lapsiperhe-elämässä”, hän hekottaa.

”Koko ajan on paljon palloja ilmassa ja tilanteet muuttuvat – ihan samanlaista se on tapahtumajärjestämisessäkin!”

Sen voi uskoa. Noin puolta Partisen elämästä on määrittänyt pseudomystinen ja vähän humoristinenkin sanapari Mental Alaska.

Otsikon takana on vuonna 1999 Tampereella perustettu kokeellisen musiikin klubi. Alkuajan jäseniin kuuluivat myös lauluntekijä Janne Laurila, kuvataiteilija Tomas Regan ja muun muassa Kemiallisista ystävistä tunnettu Jan Anderzén. Nykyään työryhmässä toimivat myös sarjakuvataiteilija Roope Eronen ja muusikko Erkki Sinnemäki.

Partinen on kuitenkin ollut toiminnan ensisijainen eminenssi.

Mental Alaska on ollut kukoistava alusta kotimaisille vaihtoehtomusiikin tekijöille, minkä lisäksi se on tuonut Suomeen liudan kansainvälisesti merkittäviä avantgardisteja aina free jazz -legenda Peter Brötzmannista U.S. Girlsin tai Four Tetin kaltaisiin, nykyään isoja indiefestivaaleja kiertäviin nimiin.

Keikkoja on kaiken kaikkiaan kertynyt reilut parisen sataa. Klubin merkitys suomalaisen kokeellisen musiikin kentälle on kiistaton.

”Aika absurdia ja älytöntä”, kuvailee Partinen kuluneita vuosia.

”Mutta tämä on elämäntapa. Tärkeintä tässä on sosiaalinen touhuaminen ja into siitä, että ihmiset tekevät jänniä juttuja. Ei ole tullut mieleenkään, että tästä ottaisi itselleen elantoa.”

Leipänsä Partinen on tienannut kirjastoalalta ja levykauppiaana.

Kaikki alkoi Tampereen Telakalta toukokuussa 1999. Poikkitaiteellisen kulttuuritalon salliva ilmapiiri on ollut mahdollistamassa useita muitakin paikallisia marginaali-ilmiöitä.

Partinen kehaisee nyttemmin edesmennyttä näyttelijää Markku Peltolaa, joka oli tuolloin yksi paikan puuhamiehistä.

”Peltsin ja Telakan luotto oli ihan älytöntä: hän ei koskaan lähtenyt epäilemään ja kyseenalaistamaan, vaan päinvastoin yllytti tekemään vieläkin rohkeampia juttuja!”

Mental Alaskasta on kenties juuri rohkeutensa ansiosta muodostunut eräänlainen kokeellisen musiikin laadun tae. Vaikkei aina tietäisi, mitä klubien keikat tuovat tullessaan, niin ainakin luvassa on jotain poikkeuksellista. Kuten esimerkiksi taidemuusikko Limpe Fuchsin omatekoisilla soittimilla luotuja äänimaisemia tai Chris Corsanon ja Joe McPheen armotonta rumpujen ja saksofonin free jazzia.

Kenties tämän takia klubi on säilyttänyt elintilansa Suomen pienellä livemusiikkikentällä.

”Tietenkin floppi-iltojakin on ollut, mutta toisaalta se kuuluu asiaan. On todella etuoikeutettua ja ainutlaatuista, että klubi on päässyt toimimaan näin vapaasti.”

Mental Alaskalla ei ole mitään kiinteitä toimitiloja. Sitä on järjestetty Telakan lisäksi muun muassa turkulaisissa Bar Kukassa ja Dynamossa ja Helsingissä esimerkiksi Vapaan taiteen tilassa, Korjaamolla ja Myymälä2-galleriassa. Partinen itse asuu nykyään Helsingissä.

Mental Alaskan toiminta on yhtä aikaa vakiintunutta ja epäsäännöllistä. Se on tuonut haasteensa esimerkiksi rahoituksen hakemiseen.

”Kyllähän rahaa on vuosien varrella haettu vaikka mistä, mutta kun toiminta on niin spontaania, on sitä vaikea muotoilla kaikenlaisiin toimintasuunnitelmiin. Lippuriskillä ja takuuliksoilla tämä on ensisijaisesti pyörinyt. Kaupungit ja Musiikin edistämissäätiö ovat tukeneet silloin tällöin.”

Partinen ei kiistä, etteikö rahoituksen niukkuus olisi toisinaan herättänyt pientä katkeruutta. Käytännön asiatkaan eivät ole aina menneet putkeen, ja ”kokeellisen musiikin Spinal Tap -hetkiä” on myös ollut enemmän kuin tarpeeksi.

”Tuossa muutama vuosi sitten kävi niin, että teimme yhden tapahtuman suhteen virhearvion: sillä oli liian iso lippuriski, eikä yleisöä tullut tarpeeksi. Otettiin pahasti takkiin.”

Tilannetta päätettiin paikata joukkorahoituksella, jonka yhteydessä oli mahdollista lunastaa itselleen kolme Mental Alaskan mitxtapea toiminnan tukemiseksi.

”Kyllähän se nolotti lähteä paikkailemaan omia mokiaan näin!”

Lopputulos yllätti: tuntemattomatkin ihmiset lahjoittivat merkittäviä rahasummia ja pahoittelivat, etteivät olleet käyneet klubeilla tarpeeksi. Ihmisten reaktiot olivat Partisen mielestä selkeitä osoituksia siitä, että Mental Alaskan toimintaa arvostetaan.

”Olen tajunnut, että meidän toiminnallamme on tietty suuruusluokka ja lokero. Se on inspiroinut jatkamaan. Meidän ei tarvitse kasvaa tai kilpailla isommalla rahalla pyörivien ja ammattimaisempien järjestäjien kanssa. Mutta tietenkin sillekin on paikkansa!”

Partinen on muutenkin kyllästynyt vastakkainasetteluihin. Hän ei oikein välitä sellaisista määreistä kuin underground tai vastakulttuuri, joita Mental Alaskan kaltaiseen toimintaan usein lyödään.

”Mieluummin puhuisin vaikka rinnakkaiskulttuurista. Undergroundiin liitetyt ennakkoluulot elävät yhä sitkeässä: ei ole kauaakaan siitä, kun joku sanoi, ettei uskalla tulla tällaisiin tapahtumiin, kun niissä kuulemma aina samat tyypit kyräilevät kädet puuskassa. Mitä helvettiä!”

Vaikka Mental Alaskan moguli ei halua klubinsa toiminnan henkilöityvän liikaa häneen, on hän ainakin tehnyt voitavansa sen eteen, että kokeellisen musiikin klubit olisivat helpommin lähestyttäviä.

”Ehkä olen pitänyt tässä vähän saman mentaliteetin kuin kirjastohommissakin: nämä ovat yleishyödyllisiä tapahtumia, joihin kaikki saavat tulla. Ulkomaisilta artisteilta on tullut usein kiitosta siitä, miten välitön ja leppoisa meininki meidän klubeilla on. Pyrin myös aina toimimaan klubeilla jonkinlaisena juontajana, joka vähän selittää illan kulkua. Sekin vähentää turhaa mystiikkaa.”

Mutta mitä ihmettä tarkoittaa Mental Alaska? Vastaus on tyypillinen:

”Se vain pullahti ulos suusta valvotun yön jälkeen! Ensin sillä ei ollut mitään erityistä merkitystä, mutta jälkikäteen mietin, että se on sellainen mielentila tai paikka. Jonkinlainen henkilökohtainen Shangri-La.”

Väläyksiä

Peter Brötzmann & Taco Bells
Dubrovnik, Helsinki, 13.7.2012
”Sain vakuutettua saksalaisen saksofonistilegendan häntä lämpänneen suomalaisbändin kyvyistä, vaikka he eivät olleet koskaan aiemmin tavanneet. He tuuttasivat illan päätteeksi ihan timanttisen encoren! Silloin tuli sellainen fiilis, että oli onnistunut yhdistämään kaksi universumia hienolla tavalla.”

Limpe Fuchsin Suomen-kiertue
Kesäkuu 2018
”Kiertue näytti ensin epätodennäköiseltä, mutta koska Limpe on minulle niin tärkeä hahmo, en halunnut luovuttaa. Lopulta keikkoja oli viisi: Helsingissä, Turussa, Tampereella, Porissa ja Jämsässä. Turun keikka Sibelius-museossa oli yleisömenestys, ja Jämsässä Fuchs pääsi käymään savusaunakylässä!”

Jukka ja Jytämimmit
Hard Rock House, Helsinki, 15.5.2015
”Tällä keikalla yhdistyi niin moni asia. Se oltiin sovittu ennen kuin Jytämimmit olivat breikanneet, mutta suosion huippu taisi osua täydellisesti juuri näille main. Pieneen roihuvuorelaiseen baariin myytiin lippuja rajusti yli kapasiteetin, ja paikalla oli niin asiainharrastajia kuin paikallisiakin. Oli todella äärimmäinen meno!”

Mental Alaskan 20-vuotisjuhlakonsertti järjestetään Helsingin Korjaamolla 24.5. Lisätietoja Facebookista.