Paleface on yksi suomiräpin tärkeimmistä tekijöistä, jonka lonkerot ulottuvat myös moneen muuhun. Tänään Paleface julkaisi biisin, jota häneltä ei välttämättä olisi tyylin puolesta osannut odottaa.
Otimme Palefaceen yhteyden ja kysyimme Luonnonvoima-kappaleen taustoja. Paleface tarinoi niin kesällä paluun tekevästä Palefacesta kuin ”skenen tilasta”. Tämän lisäksi Paleface muistuttaa ilmastonmuutoksen vaaroista.
Luonnonvoima-kappaleella vierailee Etta ja tuotannossa häärii Jayey.
Olet nykyään monessa mukana, mitä kuuluu juuri nyt?
”Hyvää kuuluu! Sopivan kiireistä. Tällä viikolla tuli ensi-iltaan Heikki Kujanpään ohjaama elokuva Suomen hauskin mies, jossa minulla on pieni rooli. Tositapahtumiin perustuva elokuva sijoittuu Suomen sisällissodan aikaan Iso-Mjölön punavankileirille ja näyttelen siinä Äimälä-nimistä vangivartijaa. Hakkaan elokuvassa muun muassa Martti Suosaloa ja Vesa Vierikkoa kiväärinperällä.”
”Olen tutkinut vuoden 1918 tapahtumia myös siksi, että ollaan kuvattu Suomen sisällissotaa käsittelevä dokkarisarja, jonka Yle näyttää toukokuussa. Sitten minulla on uusi räppikirjakin työn alla ja eräitä muita kirjallisia projekteja.”
”Musapuolella magee juttu on minun kirjoittama koululaisooppera Ihmepoika A, joka kiertää vielä vuoden Suomen kouluissa ja esityksiä on ympäri maata. Se on yksi makeimmista jutuista mitä olen koskaan päässyt tekemään.”
”Keikoilla ollaan oltu aktiivisia sekä minun dj-line-upilla DJ Mobsterin kanssa että akustisella kokoonpanollani Huolestuneet Kansalaiset. Ricky-Tick Big Band & Julkinen Sana tekee myös parhaillaan uutta materiaalia.”
Ensimmäinen ajatus uudesta singlestäsi on, että sehän kuulostaa modernilta räpiltä ja yleensä sellaiselta, jota et ole ennen tehnyt. Miten biisi lähti syntymään?
”Edellinen sinkku Verta, Hikeä ja Kyybeleitä oli kieltämättä ysäri-henkistä boombäppiä, mutta sitä edellinen pala, Pahan kukat -elokuvaa varten tehty Palaamaan taas uiskenteli näissä moderneissa vesissä. Mitä tulee trap-musaan usein liitettävään kolmimuunteiseen räppityyliin, sitä kuulee jo mun Maan tapa -levyllä (2012) ja etenkin Ricky-Tickin Korottaa panoksii -albumilla (2015).”
”Musiikkia pitää aina viedä uusiin paikkoihin ja musiikin pitää uudistua. Seuraan mielenkiinnolla uutta suomiträp-skeneä, enkä ole takertumassa turhaksi menneesseen. Aika moni suomiräp-OG paheksuu ”muminaräppäreitä”, mutta en aio jäädä perinteisten 90 bpm -biittien vangiksi. On virkistävää sylkeä näissä uusissa tempoissa. Tämä on rytmisesti kokonaan uusi, kiinnostava maailma ja koen, että minulla on sille paljon annettavaa. Pitkän linjan jenkkiräppäreistä kovimmat, esimerkiksi Myka 9, Talib Kweli ja Company Flown El-P, joka nykyisin vaikuttaa Run the Jewels -ryhmässä, ovat koko ajan haastaneet itseään ja menneet eteenpäin. Ei saa jääräytyä.”
Kappale on nimeltään Luonnonvoima, mutta nimestään huolimatta se ei varsinaisesti kerro ilmastonmuutoksesta.
”Meissä kaikissa on tajuton potentiaali ja voima sisällä. Me voidaan tarvittaessa repiä ’puita maasta irti juurineen’, niin kuin biisissä sanotaan. Välillä nuo pauhaavat luonnonvoimat vaatii kesyttämistä ja välillä ne pitää kutsua avuksi elämän ongelmatilanteessa.”
”Myrskyt, hyökyaallot ja maanjäristykset on hyvää materiaalia runoilijalle, mutta ne tietysti lähinnä kertoo meille ilmastonmuutoksen karmivasta todellisuudesta. Viimeisen 20 vuoden aikana maapallon ilmasto on lämmennyt kiihtyvään tahtiin ja se näkyy myös Suomessa. Kun maapallon lämpötila on noussut kaksi celsius-astetta, syttyy tapahtumaketju jota ei voi enää pysäyttää, kun metaani vapautuu mannerjäätiköistä. Kun lämpötila on noussut kolme astetta maapallon ruoantuotantokyky puolittuu eli kusessa ollaan.”
”Trooppisia tauteja esiintyy yhä pohjoisempana. Malariaa on jo tavattu eteläisessä Euroopassa ja myrskytuuli puhaltaa täälläkin yhä hooceemmin. Tapani-myrskyssä 2011 kaatui 3,5 miljoonaa kuutiometriä suomalaista metsää. Kun myrskytuuli puhaltaa 42 metriä sekunnissa, Suomessa kaatuu kaikki puut. Ihan sairasta faktaa. Myrskyvaroitus!”
Olet kertonut, että räppäät nykyään paremmin kuin ikinä ennen. Mistä on löytynyt uusi vaihde räppiin, jota olet tehnyt kauemmin kuin monet muut yhteensä?
”En ole koskaan pystynyt tekemään samaa asiaa yhä uudelleen, vaan olen aina haastanut omaa tekemistä viemällä sitä musiikillisesti uusiin paikkoihin. Olen aina pyrkinyt astumaan oman mukavuusalueen ulkopuolelle heittäytymällä yhteistyöhön erilaisten huipputekijöiden kanssa.”
”Iso harppaus omissa skillsseissä on tapahtunut esimerkiksi heittäytymällä yhteistyöhön jazz-muusikoiden kanssa. Sen lisäksi yhteistyö ja ulkomaan kiertueet Matren kanssa ovat jalostaneet aina vaan mun tekemistä eteenpäin. Yksi parhaimmista kouluista on ollut myös Julkinen Sana. Kun pääsee duunaamaan kivenkovien tekijöiden kanssa, pitää pitää omaa rimaakin aika korkealla. Oma taimi on parantunut vitusti ja repertuaari on monipuolistunut. Nyt ei oo enää kauheen montaa mestaa jäljellä mitä en pystyisi repimään kappaleiksi!”
Pyysit kappaleelle mukaan Etan, josta kuullaan varmasti jatkossa lisää. Millä mielin seuraat nykyään suomiräppiä, jossa uusia tuulia sinkoilee jatkuvalla syötöllä?
”Joo, paljon tapahtuu koko ajan, kasvavalla tempolla, mutta kyllä sieltä poikkeuslahjakkuudet aina tunnistaa. Etta is the genuine article!”
”Tekemisen taso on muutenkin todella korkeella, kun tsiigaa vaikka Hassan Maikalin, Cledosin, Olli Antonion tai Töölön Ketterän tekemisiä. Gasellit ei taida enää olla niin uusi juttu, mutta diggaan vitusti niidenkin jäbien touhusta. Samoin Adi L Haslasta.”
”Lähtökohdat on jengillä kunnossa, mutta kysymys kuuluu: millä erotut joukosta, kun uutta yrittäjää on niin helvetisti tulossa markkinoille ovista ja ikkunoista? Toinen oleellinen pointti on, että onko portinvartijoilla, etenkin levy-yhtiöiden A&R:illä uskallusta sainata persoonallisempia tekijöitä ja antaa niiden kypsyä rauhassa vai halutaanko yhtä ja samaa saundia ja nopeaa tulosta kvartaalitalouden keskellä? Helvetisti on uutta kiinnostavaa kamaa kyllä tekeillä marginaaleissa.”
”Valtavirtaskene voisikin olla edelleen monimuotoisempi ja on esimerkiksi paljon uusia kiinnostavia tekijöitä joiden juuret on kahdessa kulttuurissa. Heidän soisi pääsevän vielä paremmin esiin. Pinnan alla kuplii myös uusi mimmiräppäreiden skene, jossa on kivenkovia ämseitä. Toivon mukaan joskus vielä nähdään se päivä ettei tarvitsisi edes puhua erikseen naisräppäreistä, mutta se näyttäisi olevan vielä aika kaukana. Myös siksi halusin Etan raidalle mukaan. Mulla on kaksi pientä tytärtä jotka tarvitsevat räppäri-idoleita, joihin samaistua.”
Pipefest tekee paluun ja myös sinä esiinnyt siellä. Miltä tuntuu palata vanhoille pelipaikoille?
”Onhan se hauskaa. En usko, että se on pelkästään meidän biisin ansiota, mutta kun äänitettiin Pipefest-kappale viime kesänä, naurettiin Jaren ja Kimmon (Profeetat toim.huom.) kanssa studiolla, että nyt ne varmaan herättää sen festarin kuolleista! Mehän nimenomaan tehtiin biisi, koska festari oli kuollut ja kuopattu. Kun kuulin asiasta, mieleen tuli välittömästi Q-Tipin lainit A Tribe Called Questin kappaleella Jazz (We got): ’I don’t really mind if it’s over your head / ’cause the job of resurrectors is to wake up the dead!’”
”Kyllä alkuperäisessä Paipissa oli jotain ainutlaatuista. Siellä oli uugeet ja Anttila-räppärit yhteisen asian äärellä ja skene kehittyi silmissä. Vähän liikaa on muisteltu sitä legendaarista bäkkäritappelua, kun olisi vitusti kaikkea kivempaakin muisteltavaa. Suomiräp on paljon velkaa ’räppiriparille!'”
Mitä musiikin saralla tästä eteenpäin on odotettavissa?
”Uutta musaa on paljon tekeillä ja lisää pikapuoliin tulossa! Myös Huolestuneet äänittää uutta materiaalia. Kesällä tehdään myös muutamia keikkoja legendaarisen etnoryhmä Värttinän kanssa ja mennää muun muassa Szigetiin. Syksyllä on yksi jymy-yllätys lisää tuolla Turun suunnalla, mutta ei mennä asioiden edelle!”
Kuuntele Luonnonvoima alta:
