”Levyn dogma oli käyttää ainoastaan analogisista äänilähteistä tulevia soundeja” – länsisaksalaisille elektronisen musiikin pioneereille kumartava kotimainen debyyttilevy on runsas ja jännitteinen

M75! julkaisi messevän kokonaisuuden.

04.09.2022

Perjantaina ilmestyi syntikoiden ja rumpukoneiden maailmassa operoivan, M75!-artistinimellä musiikkia tekevän Matti Härkösen debyyttialbumi. Alakulttuuritalon kautta julkaistun levyn nimi on Synteettinen herätysliike. Viime vuoden puolella kirjoitimme levyltä löytyvästä Kuudelta vanhalla vesitornilla -kappaleesta näin: ”Ilakoiva kokonaisuus voisi yhtä hyvin olla tulevaisuudessa tapahtuva avaruusseikkailu kuin vuosikymmenien taakse sijoittuva retrohenkinen ajomatka, joka saa hiukset hulmuamaan avoautoon puhaltavassa kuumassa tuulenvireessä.”

Synteettinen herätysliike esittelee kahdeksan mitä messevintä seikkailua, joiden avaamat kertomukset voinee jokainen kuulija tulkita kuten haluaa. Herkulliset kappaleiden nimet kyllä rajaavat pienesti sitä, mistä missäkin biisissä on kyse – Vakoiluasema tai Minusta kasvaa sieniä varmasti saavat mielikuvituksettomammankin tyypin mielen kipinöimään – mutta runsaat äänimaailmat ja harkiten kootut kokonaisuudet viitoittavat tien paljon laveammaksi kuin tekstuaaliset kehykset.

Jonkinlaisena kokoavana voimana albumilla toimii energinen eteneväisyys ja vilkkaanpuoleinen uteliaisuus, mutta kappaleiden joukkoon mahtuu myös hitaammin lämpiäviä narratiiveja, jotka arvoituksellisuudellaan koukuttavat jopa syvemmin kuin räiskyvämmät biisit. Hyvä esimerkki tästä on albumin päättävä Nämäkin äänet unohdetaan, joka on eri sävyisillä jännitteillä ladattu ja aaltomaisesti kohti huippuaan kasvava elämys.

Albumin kerrotaan olevan kunnianosoitus länsisaksalaisille 60- ja 70-lukujen taitteen elektronisen musiikin pioneereille, kuten Kraftwerk, Cluster ja NEU!. Artisti itse kommentoi teosta näin:

”Joitakin vuosia sitten huomasin, että olohuoneen liinavaatekaappiin alkoi ilmestyä syntikoita sekä rumpukoneita ja näin M75! oli saanut alkunsa. Erityisen merkittäviä tämän levyn kannalta olivat Moog-syntetisaattorit, joiden kautta löysin jälleen ilon musiikin tekemiseen. Lopulta levyn dogma olikin käyttää ainoastaan analogisista äänilähteistä tulevia soundeja.”

Levyn kansitaiteeseen liittyy seuraavanlainen tarina: siinä olevan maalauksen on tehnyt virolainen katutaiteilija Edward von Lõngus Berliinin Friedrichshainiin vanhalle teollisuusalueelle nimeltään RAW. Härkönen bongasi teoksen sieltä ja sai luvan käyttää sitä albuminsa kansikuvana. Edward von Lõngusin töitä voi löytää myös Itä-Pasilasta.

Alta löydät Synteettinen herätysliike -albumilta viime vuonna julkaistun musiikkivideon Kylpyamme ja kaikulaite -kappaleeseen, ja koko levyn suoratoistopalveluista.

 

Lisää luettavaa