Lyriikkablogi arvostelee: Brucen Wrecking Ball paljastuu pumpulipalloksi

Tuukka Hämäläinen heittäytyy blogisarjassaan kriitikoksi. Jean Ramsay ehti niitata Pomon uutuuslevyn arviossaan jo aika kovakouraisesti, muuttuuko asia miksikään sanoitusnäkökulmasta?

Teksti: Tuukka Hämäläinen, kuva: Stephen Lovekin

Bruce Springsteenin 17. studioalbumi Wrecking Ball näki päivänvalon muutama viikko sitten. Etukäteen levyä oli liputettu Springsteenin vihaisimpana levynä, jonka piti iskeä hampaansa suoraan amerikkalaisen kapitalismin ja kaksinaismoralismin sydämeen. Kuinkas sitten kävikään?

From Chicago to New Orleans
From muscle to the bone
From the shotgun shack to the Super Dome
There ain’t no help, the cavalry stayed home
There ain’t no one hearing the bugle blowin’
We take care of our own
We take care of our own
Wherever this flag’s flown
We take care of our own

We Take Care of Our Own (Wrecking Ball, 2012)

Sävyltään tämä aggressiiviseksi mainostettu levy paljastuu itseasiassa sangen pehmeäksi ja toiveikkaaksi. Kun kuvittelee Springsteeniä kriittisen vimman vallassa, tulee mieleen Adam Raised a Cain ja Good Eye -tyyppisten biisien ulosanti. Näihin nähden uusi levy on siloposkinen ja kevyt.

Single We Take Care of Our Own kuulostaa suorastaan amerikkalaisen unelman myyntilauseelta, ennen kuin tarkastelee lähemmin säkeistöjen tekstiä. ”Omistaan huolehtiminen” näyttäytyy paitsi käänteisesti – mehän huolehdimme omistamme, emmekä muista – myös ironisesti, sillä sanoituksessa käytetään viime vuosien esimerkkejä tapauksista, joissa USA ei ole pitänyt huolta edes omistaan.

Lempeän sävyinen kappale hakee voimaa kontrasteista, mutta tämän voisi tehdä selvemminkin. Jack of All Trades -biisissä onnistutaan tässä mielessä paremmin. Kappaleen kertoja on joutunut työttömän ahdinkoon talouskriisissä ja hokee jatkuvasti, että kaikki tulee olemaan vielä hyvin. (Ilmaisu ”jack of all trades” tarkoittaa joka-alan osaajaa.)

Now sometimes tomorrow comes soaked in treasure and blood
We stood the drought, now we’ll stand the flood
There’s a new world coming, I can see the light
I’m a jack of all trades, we’ll be all right

So you use what you’ve got and you learn to make do
You take the old, you make it new
If I had me a gun, I’d find the bastards and shoot ’em on sight
I’m a jack of all trades, we’ll be all right

Jack of All Trades (Wrecking Ball, 2012)

Toisenlaista kontrastia etsii irlantilaisen kansansävelmän tyyliin toteutettu, mutta sanomaltaan synkeä, Death to My Hometown. Kotikaupunkiin saapunut kuolema on selvästi talouskriisin aikaansaama lama ja työttömyys, ja ”rosvoparonit” tietysti syypäitä olevat ahneet pankkiirit ja sijoittajat.

So, listen up my sonny boy, be ready when they come
For they’ll be returning sure as the rising sun
Now get yourself a song to sing
And sing it ’til you’re done
Sing it hard and sing it well
Send the robber barons straight to hell
The greedy thieves who came around
And ate the flesh of everything they found
Whose crimes have gone unpunished now
Who walk the streets as free men now

Death to My Hometown (Wrecking Ball, 2012)

Lama ja talouskriisi ovat innoittaneet koko albumin, mistä syntyy aavistuksen monotoninen kokonaisuus. This Depression toimii tietysti englanninkielen ”depression”-sanan kaksoismerkityksellä, yhdistäen masennuksen ja laman. Lama aiheuttaa masennusta ja masennus voi kansansairautena aiheuttaa työttömyyttä, syrjäytymistä ja – piru vieköön – lamaa.

Vaikka useampi kappale perustuu kontrasteihin, on Wrecking Ball vähän liian pumpulinen yhteiskuntakriittiselle sanomalleen. Kapina saisi kuulua muuallakin kuin sanoituksissa. Vuoden 2007 Magic oli paljon menevämpi albumi, ja 2009 julkaistu Working on a Dream loisti monipuolisuudellaan. Jälkimmäiseltä löytyi perinteisten Springsteen-biisien lisäksi anteeksipyytelemätöntä poppia ja myös kahdeksanminuuttinen, melodramaattinen cowboy-balladi.

Wrecking Ball on hyvä levy, muttei sellainen kuin odotettiin. Eikä Born in the U.S.A.:n ja Ghost of Tom Joadin kirjoittaja nyt suoraan sanoen ensimmäistä kertaa ole yhteiskunnan alaluokan asialla.

Men walkin’ ’long the railroad tracks
Goin’ someplace there’s no goin’ back
Highway patrol choppers comin’ up over the ridge
Hot soup on a campfire under the bridge
Shelter line stretchin’ round the corner
Welcome to the new world order
Families sleepin’ in their cars in the southwest
No home no job no peace no rest

The highway is alive tonight
But nobody’s kiddin’ nobody about where it goes
I’m sittin’ down here in the campfire light
Searchin’ for the ghost of Tom Joad

The Ghost of Tom Joad (The Ghost of Tom Joad, 1995)

Albumilla on kuitenkin kiinnostaviakin toteutuksia ja yhtenevä temaattisuus on miellyttävää, mutta sanoituksellisesti se ei ole Springsteenin vahvimpia suorituksia.

No one ever found it
Ain’t no school ever taught it
No one ever made it
Ain’t no one ever bought it

But baby, you’ve got it
Baby, you’ve got it
C’mon and give it to me

You’ve Got It (Wrecking Ball, 2012)