”Minua voisi sanoa henkisesti vinyyli-dj:ksi, vaikka en ole ikinä soittanut vinyyliä” – haastattelussa Suomen LGBTQ+-skenen pioneeri-dj Miia Magia

Miia Magia juhlistaa tänä vuonna 20 vuotta kestänyttä uraansa tuomalla Suomeen moninaisuutta juhlistavan He.She.They-klubikonseptin.

30.08.2024

DTM:stä maailmalle ponnistanut dj Miia Magia, oikealta nimeltään Miia Uusimäki, on 20 vuotta kestäneen uransa aikana vakiintunut erityisen näkyväksi hahmoksi Suomen LGBTQ+-skenessä. Hän on soittanut lukuisia dj-keikkoja ympäri Eurooppaa, perustanut oman levy-yhtiön ja järjestänyt aktiivisesti erilaisia klubeja kotimaisen klubikulttuurin keskeisissä paikoissa.

Kaikki alkoi Tavastiasta ja Semifinalista, joissa Magia kävi 2000-luvun alussa kuuntelemassa rakastamaansa musiikkia, eli brittipoppia. Parikymppisen musiikki-intoilijan mielessä kehkeytyi halu olla osa tanssi- ja klubikulttuuria, ja dj:nä se olisi mahdollista. Siispä Magia alkoi ystävineen kävellä klubeille sisään ja kysyi, voisivatko he tulla soittamaan.

”Kaikki tapahtui hyvin orgaanisella tavalla. Ei ollut mitään brändistrategioita, ei Instagramia eikä Soundcloudia”, Magia sanoo.

Yksi paikoista, joihin he kävelivät neljän naisen dj-kollektiivin kesken tiedustelemaan soittomahdollisuuksia, oli Tavastian alakerrassa vuonna 1993 toimintansa aloittanut Semifinal. Liveklubin silloinen pyörittäjä ja ohjelmavastaava Tomi ”Roudi” Hämäläinen buukkasi heidät siltä istumalta.

”Vedimme Club FF:ää ja Club Kissalaaksoa Semifinalissa vuodet 2005–2009. Ennen sitä Suomessa ei ollut nähty mitään vastaavaa, vaan tämä meidän neljän nuoren naisen vetämä pitkäikäinen ja säännöllinen klubi oli ensimmäinen lajiaan”, Magia muistelee.

Vaikka sama konsepti ei nykyisin herätä ihmetystä, 20 vuotta sitten se oli uutiskynnyksen ylittävää toimintaa.

”Mutta emme me miettineet mitään sellaisia. Teimme sitä pelkästä rakkaudesta musiikkiin, emme sukupuolen kautta.”

Miia Magia vuonna 2013. Kuva: Tittu Henttonen

Alusta saakka dj-maailma on näyttänyt Magiasta mahdolliselta ja kutsuvalta. Toisaalta helposti auenneet ovet ovat saaneet hänet ihmettelemään, mitä hän teki uransa alkuvaiheessa oikein, kun mahdollisuuksia soittamiseen riitti.

”Muut ihmiset ovat sanoneet, että olen aina ollut todella messissä, ja tiedän kyllä itsekin, että olen ollut sitä fyysisesti ja henkisesti. Olen ollut oikeissa paikoissa oikeaan aikaan, ja ensimmäisinä dj-vuosinani jo se riitti, että käveli kahdelta yöllä Roban päästä toiseen. Siinä ajassa saattoi tulla pari kolme buukkausta. Täällä meidän kylässämme on sellaisia etuja niin hyvässä kuin pahassa. Toisaalta ei niitä keikkabuukkauksia kenelle tahansa tule”, Magia pohtii.

Nykyisin kilpailu on Suomessa ja Euroopassa täysin erilaista ja paljon kovempaa kuin 2000-luvun alussa, sillä dj-työtä tekevien määrä on viime vuosina suorastaan räjähtänyt. Myös Magian tulevaisuuteen suuntautuvat unelmat ovat nykypäivänä suuremmat kuin ennen, mikä on toisaalta luonnollista lisääntyneen ammattitaidon ja tietotaidon vuoksi.

”Osaan arvottaa itseni korkeammalle, ja tunnistan mihin sijainteihin rahkeeni soittajana riittävät.”

”Tunnistan mihin rahkeeni soittajana riittävät”, Miia Magia sanoo. Kuva: Ottis Parisis

Alussa Magia näki itsensä enemmänkin selektorina kuin dj:nä. Niinä aikoina dj toimi Semifinalin kaltaisilla klubeilla väliaikasoittajan roolissa, joka viihdytti yleisöä taustamusiikilla livebändien välissä, vaikka elektronisissa piireissä dj:t nähtiin jo silloin enemmänkin artisteina.

Magia soitti cd:itä, joiden ostamiseen hän kulutti kaikki viikkorahansa, ja joita hän roudasi klubeille samoissa pahvilaatikoissa, joissa cd:t saapuivat myyntiin levykauppoihin.

”Olin saanut kolme sellaista pahviboksia jostain. Pakkasin ne laukkuun ja menin niiden kanssa Semifinaliin, jossa ei alun perin edes ollut suoranaisesti dj-kamoja. Vain mikseri, jolla sai liu’un ylös ja alas sekä ihan tavalliset cd-soittimet, joilla soitettiin biisiä biisin perään. Toisaalta juuri sehän on kaiken dj-työskentelyn pohja”, Magia toteaa.

Hän kertoo ajattelevansa lämmöllä aikoja, kun kaikki tapahtui naiivista innostuneisuudesta käsin. Hän soitti lempikappaleitaan, ja ihmiset tanssivat tanssimistaan.

”Silloin oli meneillään iso brittipoppiaalto: Suedet, Blurit, Pulpit, Oasikset, Manicsit ja Placebot”, Magia kertaa suosikkibändejään.

Silloista musiikkimakuaan analysoidessaan Magia on oivaltanut, että hän piti alun alkaenkin erityisesti sellaisista kappaleista, joissa oli hyvät bassolinjat.

”Vuosien mittaan ihmiset ovat sanoneet minulle, että se house tai tekno, jota soitan, on lähes pelkkää bassoa ja rumpuja. Ei kummemmin vokaaleja eikä melodioita”, Magia sanoo.

Miia Magia on 20 vuotta kestäneen uran aikana siirtynyt brittipopista teknon ja housen soittamiseen. Kuva: Joni Niva

Sitten alkoi Magian DTM-aikakausi. Ikoninen homoklubi sijaitsi vielä Iso-Roobertinkadulla, kun Magia löysi tiensä yökerhon tanssilattialle.

”Muistan kävelleeni Roban DTM:n rappusia yläkertaan, jossa sijaitsevalla tanssilattialla fiilikset olivat äärimmäistä iloa ja vapautta. Vapautta, mistä en silloin edes tajunnut, että se oli vapautta. Se oli iloa siitä musiikista ja kaikista niistä makean näköisistä tyypeistä.”

Samaiselta klubilta sai alkunsa myös Magian viehtymys elektroniseen musiikkiin.

”Sieltä se house tuli sitten. Mietin, että hei, mikä juttu tämä on? Kuulin sitä tanssilattialla ja vain tanssin ja tanssin ja tanssin”, Magia sanoo.

Elektronisen musiikin maailma oli hänelle siinä vaiheessa vieras konsepti, eikä hän ensimmäisten dj-vuosiensa aikana ollut edes kuullut esimerkiksi teknosta. Asiat muuttuivat, kun Magia sai Helsingin eräästä teknotapahtumasta buukkauksen, jossa häntä pyydettiin soittamaan hänen omaa soundiaan, mutta astetta teknommalla vivahteella. Pikkuhiljaa tekno hiipi hänen elämäänsä, ja kun hän vielä myöhemmin muutti Tukholmaan, jossa ug-reiviskene kukoisti, housen ja teknon kaltaiset genret tulivat hänen setteihinsä jäädäkseen.

Semifinal vuonna 2005. Kuva: Miia Magia

Palataan kuitenkin vielä takaisin DTM:ään, johon nuori Magia kollektiiveineen sai vuonna 2007 kutsun soittamaan L-World-nimiselle klubille, joka oli ottanut nimeensä vaikutteita suositusta The L-Word -sarjasta. Se oli Kristiina Puukon järjestämä naisille suunnattu bilekonsepti, jossa Magia soitti aina vuoteen 2012 asti.

”Muistan kävelleeni DTM:n dj-koppiin ja nähneeni siellä ensimmäistä kertaa oikeat dj-kamat. Katsoin, että ei jumalauta, tässä on 250 nupikkaa. Mitä minä teen?” Magia sanoo.

Jotenkin hän onnistui saamaan soundia ulos – niinkin hienosti, että L-World-vuosien jälkeen häntä pyydettiin DTM:n residentiksi. Siinä roolissa hän soitti keikkoja kahdesti viikossa, kunnes Iso-Roban yökerho suljettiin.

”Minulla on aina ollut todella tervetullut olo DTM:ään. Se on seksuaalivähemmistöille suunnattu paikka, mutta en ole koskaan ajatellut erityisemmin sitä, vaan yksinkertaisesti kokenut siellä käyvät ihmiset omaksi heimokseni.”

Samaa Magia ajattelee koko dj-maailmasta ja ihmisistä, joista se koostuu.

”Tämä dj-homma ja klubijuttu on minulle niin tärkeää siksi, että ympärillä on omaa heimoani.”

Magia kokee LGBTQ+-skenen kasvattaneen hänet dj:nä, sillä DTM oli hänelle selkeä ykköspaikka soittaa. Hän muistelee ilolla myös esimerkiksi Mbaria, joka toi yhteen kaikki genret ja Helsingin dj:t, ja jossa saattoi kuulla dj:n soittavan yhtä hyvin viikonloppuna kuin arki-iltana. Siellä Magialla oli oma Sound of Magic -klubi vuosina 2012–2015, eli DTM:n jälkeen.

”Mbar oli kulttuuriteko. Siellä koin kuuluvani tietynlaiseen dj-perheeseen.”

LGBTQ+-yhteisö on kasvattanut Miia Magian dj:nä. Kuva: Jirina Alanko

Kun Mbar suljettiin, tuli Magian muutto Tukholmaan siellä asuvan dj-puolison Cari Lekebuschin luokse.

”Muutin rakkauden ja intohimon perässä”, Magia hymyilee.

Hän reissasi naapurimaasta ahkerasti Suomeen ja teki dj-keikkoja usein parikin viikonlopussa. Tukholman ja Helsingin lisäksi hän keikkaili Turussa, Tampereella, Tallinnassa ja Espanjassa. Siellä hän sai buukkauksia maassa asuvan Tatu Vuolteenahon avulla, joka on keskeinen hahmo queer-skenessä.

Siirryttyään Suomesta muualle soittamaan Magia huomasi, että kansainvälinen dj-kenttä haastoi hänen osaamistaan.

”Tukholmassa kilpailu on ihan jäätävää, ja laatu on ihan jäätävää. Enää ei riittänyt kävellä Robaa edestakaisin”, Magia nauraa.

Keikkoja hän kuitenkin sai Tukholmasta hyvin, minkä lisäksi hän soitti muun muassa Åressa ja Uppsalassa. Viime kesänä hän teki ensimmäisen oman suuren festivaalikeikkansa Tukholman elektronisen musiikin Department-festivaalilla.

”Olin siitä erityisen fiiliksissä, koska siellä on kovan kilpailun vuoksi hankalaa päästä suurille lavoille.”

Tänä kesänä Magia soitti festarikeikkoja Suomen Kesärauha- ja Mitäs Mitäs Mitäs -festivaaleilla.

”Dj:t ovat pikkuhiljaa kasvaneet festarikelpoisiksi esiintyjiksi. Silloin kun aloitin, se ei ollut ainakaan Suomessa lainkaan tyypillistä, että dj oli tällainen lyhyen keikan vetävä esiintyjä. Silloin dj:t olivat enemmänkin pitkien klubi-iltojen kasvottomia tunnelmanluojia, jotka soittivat jossain nurkassa. Siinäkin on puolensa”, Magia vertaa.

Ennen ihmiset menivät kuuntelemaan dj:n soittamista, ja nykyään ihmiset menevät katsomaan, kun dj:t esiintyvät, Magia kuvailee muutosta kulttuurissa.

”Jossain arvostelussa kauan sitten joku kutsui minua näkymättömäksi dj:ksi, enkä ottanut sitä lainkaan negatiivisena. Tykkään miksata tavalla, joka ikään kuin soljuu ympäristöön.”

Magia määrittelee itsensä dj:nä nimenomaan tunnelmanluojaksi. Hän tekee dj:n työtä siksi, että hänellä on suuri tarve antaa muille hyviä elämyksiä.

”Ja samalla kokea itsekin sitä samaa iloa tässä hetkessä ja tässä maailmassa.”

Miia Magia Bassoradiolla vuonna 2014. Kuva: Bassoradio

Jos taas tarkastellaan Magian dj-profiilia musiikkityylien näkökulmasta, hänen soittamansa housen voi sanoa olevan tummaa ja diippiä, ja hänen soittamansa teknon yhtä lailla diippiä, mutta myös hypnoottista ja groovaavaa.

”Nämä ovat karkeita määritelmiä, ja kaikkihan kuulevat musiikin omalla tavallaan. Mutta periaatteessa olen alusta asti soittanut suosikkibiisejäni ja musiikkia, jota rakastan siinä hetkessä. Ensimmäinen biisi ikinä, jonka soitin keikalla, oli Pharrell Williamsin Frontin’.”

Vaikka Magia on nykyisin profiloitunut house- ja tekno-dj:ksi, hän ei juurikaan keskity genremääritelmiin. Ennemmin hän miettii energiaa.

”Teknossa se on voimakkaampi kuin housessa, näin yleistäen. Itse rakastan niitä biisejä, joista en osaa edes tarkalleen sanoa, onko se teknoa vai housea. Jos kappaleessa yhdistyy teknon energia ja housen groove, se on täydellinen.”

Soittaessaan Magia ei sen suuremmin välitä nupikoilla kikkailusta.

”Sanon aina edelliselle dj:lle, että voitko ottaa pois päältä kaiken muun, paitsi virrat”, Magia naurahtaa. ”Kaikilla on omat lähtökohtansa, mutta itse soitan rakkaudesta musiikkiin, enkä niinkään kiinnostuksesta teknisiin asioihin, vaikka miksaaminen onkin yksi tärkeimmistä ja oleellisimmista asioista, kun puhutaan elektronisesta musiikista. Lähestymistapani on minimalistinen: minua voisi sanoa henkisesti vinyyli-dj:ksi, vaikka en ole ikinä soittanut vinyyliä.”

Lisäksi Magia toteaa kiinnittävänsä huomiota settiensä kaareen ja tarinallisuuteen.

”Vaikka olisin kuinka valinnut etukäteen esimerkiksi puolentoista tunnin festarikeikan biisit, niin kyllä minä teen päätökset vasta siinä hetkessä livenä.”

Miia Magia soittaa tummaa housea ja hypnoottista teknoa. Kuva: Ottis Parisis

Vuonna 2020 Magia muutti Tukholmasta takaisin Helsinkiin. Sen vuoden maaliskuussa, samana päivänä, kun hallitus määräsi ensimmäisen koronasulun, Magia ja hänen kumppaninsa julkistivat yhdessä perustamansa levy-yhtiönsä Motto Sonon.

”Se oli paskin mahdollinen aloituspäivä, kun kysymyksessä on kuitenkin musiikkia tanssilattioille julkaiseva levy-yhtiö. Mutta se oli jo niin paska, että se oli musta suorastaan upeaa. Se oli niin absurdi juttu.”

Yli neljä vuotta myöhemmin levy-yhtiö on yhä toiminnassa, ja pyrkii julkaisemaan uutta musiikkia noin kerran kuussa. Elektronisen musiikin saralla levy-yhtiöitä tulee ja menee, mutta Motto Sono panostaa pitkäikäisyyteen, aktiivisuuteen ja ammattimaisuuteen. Julkaistava musiikki liikkuu syvän housen ja dubiteknon maastossa, ja levy-yhtiölle kiinnitetyt artistit voivat olla yhtä hyvin uransa alkutaipaleella olevia artisteja tai 30 vuotta maailmaa kiertäneitä tuottajia.

”Teemme kaiken musiikki edellä. Haluamme tehdä jotain konkreettista kulttuurin hyväksi”, Magia kertoo levy-yhtiön motiiveista. ”Meidän artisteillamme on täysi vapaus luoda juuri sellaista musiikkia kuin haluavat. Hyvin orgaanista ja artistilähtöistä toimintaa siis.”

Nykyisin Miia Magia järjestää Kick-klubikonseptia DTM:ssä Jussi Eskelisen kanssa. Kuva: Joni Niva

Nykyisin Magia järjestää DTM:ssä joka toinen kuukausi teknoon keskittyvää Kick-klubia Jussi Eskelisen kanssa. Lauantaina 31. elokuuta samaisessa yökerhossa tapahtuu kuitenkin Magian järjestämänä jotain, mitä ei Suomessa olla tähän mennessä nähty: Suomeen saapuu nimittäin ensimmäistä kertaa lontoolaisen He.She.They-brändin ja -kollektiivin klubikonsepti. Kansainväliseksi kasvaneen suositun ja monimuotoisuutta juhlistavan He.She.Theyn tavoitteena on tuoda yhteen reivikulttuurin rakastajat sukupuoleen, seksuaalisuuteen ja etnisyyteen katsomatta.

Samalla illan aikana juhlistetaan Magian 20 vuotta kestänyttä dj-uraa.

”Otin maailmanluokan hefeihin yhteyttä Instagramin inboksissa ja kysyin, että haluaisivatko he tulla Suomeen. He vastasivat, että ’let’s do it’”, Magia kertoo. ”Olen seurannut He.She.They-konseptia pitkään, ja minua puhuttelee se, miten he protestoivat ja ottavat kantaa epäkohtiin, mutta kovan aggressiivisuuden sijaan he tekevät sen ripauksella brittiläistä huumoria.”

He.She.Theyn buukkaamat dj:t yhdistelevät taitavasti sekä yhteiskunnallista kantaaottavuutta että eläimellistä bailaamista, ja klubi-illoissa korostuu vapaus itseilmaisuun, Magia kuvailee.

DTM:ssä pääesiintyjänä nähdään Australiasta kotoisin oleva, nykyisin Berliini-Ibiza-akselilla vaikuttava dj-tuottaja Kristin Velvet, ja lisäksi illan aikana soittavat kotimaiset Hilla Liila ja Jopo Simeon K. Tapahtuman hostaa ”club kidien” kollektiivi House of Disappointments.

Magia toivoo, että konsepti voisi jäädä Suomeen pysyvämmäksi tapahtumaksi.

”Arvostan DTM:ää todella paljon, sillä se on ollut 30 vuoden ajan kotimaisen queer-skenen kivijalka. Olisi hienoa rakentaa tämän yhteistyön myötä DTM:stä paikkaa, joka saisi entistä enemmän näkyvyyttä Skandinaviassa.”

Lauantaiyön aikana DTM:ssä kuullaan niin discohtavaa housea kuin intensiivisempää tech houseakin.

”Toivon, että ilta on värikäs tuuttaus, johon ihmiset saavat tulla vaikka nakuina tai koko vaatekaappi päällään yhtä aikaa”, Magia nauraa. ”Rakkaudesta klubikulttuuriin, ja arvostuksesta dj-työskentelyä ja klubimusiikkia kohtaan.”

Lisää luettavaa