Spotify on voittoa tavoitteleva liikeyritys, ei hyväntekeväisyysjärjestö. Siksi sen muuttuminen kokonaan maksulliseksi lienee vain ajan kysymys. Eikä ilmaisia lounaita tai levy-yhtiöiden laillisesti ilmaiseksi julkaisemia levyjä ole vielä keksitty.
Teksti: Markus Hilden.
Vapusta lähtien Spotifyn ilmaispalvelun käyttäjät saavat kuunnella musiikkia yhteensä kymmenen tuntia kuukaudessa, ja kunkin kappaleen kuuntelukerrat on rajattu viiteen. Eli jos kuuntelusi rajoittuu muutamaan sosiaalisessa mediassa levitettyyn linkkiin päivässä, niin sinulla ei ole mitään hätää. Sen sijaan jos kaikki kuuntelemasi musiikki tulee Spotifystä, sinun on harkittava muita vaihtoehtoja – tai maksettava palvelusta.
Spotifyn maksullisuus ei tietenkään ole missään vaiheessa ollut raha- vaan tottumis- ja periaatekysymys. Kuukauden Spotify Premiuminhan saa parin tuopin hinnalla. Premium-palvelu mainostaa parempaa äänenlaatua sekä mahdollisuutta kuunnella musiikkia mobiililaitteilla ja ilman nettiyhteyttä.
Spotifyn merkitys on kasvanut salakavalasti ja se on luonteva osa monen musadiggarin arkea. Ja kymmeneen tuntiin kuussa mahtuu vain toistakymmentä albumia. Mutta ilmankaan ei enää ehkä oikein osata olla, joten mitä tilalle?
Vaikka ilmaisten palveluiden perässä juokseminen on taistelua tutkainta vastaan, toistaiseksi on vielä vaihtoehtoja. Niistä tunnetuin lienee Grooveshark, jonka ilmaisversio toimii vain nettiselaimella, mutta maksullisen version saa esimerkiksi kännykkään. Joidenkin mielestä sen äänenlaadussa on tosin toivomisen varaa. Itse en ole kokeillut.
Nokian entinen Comes with Music, nykyinen Ovi Music Unlimited, toimii yhä eli puhelimen ostohetkestä eteenpäin vuoden ajan on mahdollista ladata musiikkia maksuttomasti musiikkia tiettyihin puhelimiin. Palvelun voi saada vain ostamalla siihen oikeuttavan Nokian mobiililaitteen.
Spotifyn brittiläinen vastine We7 on jäänyt toistaiseksi saarivaltakunnan iloksi.
On vain ajan kysymys, milloin Apple kehittää Itunesin rinnalle Spotifyta vastaavan tilausperusteisen palvelun, mutta ilmaista siitä ei missään nimessä tule kuten ei jatkuvasti kehittyvästä Amazonin Cloud -konseptistakaan. Jälkimmäinen vastaa tällä hetkellä lähinnä Itunesia.
Googlen liiketoimintakonseptiin taas ei maksullisuuden luulisi kuuluvan, mutta tekeillä olevan musiikkipalvelun toiminnoista ei ole vielä varmaa tietoa. Kilpailu Applen, Googlen ja Amazonin kesken on varmasti veristä.
”Ilmaisen” perässä juoksijat taitavatkin tukeutua tällä hetkellä nimenomaan Googleen, sillä sen brändi on tarpeeksi tunnettu ja tuttu, jotta kaikkien on helppo löytää uusi palvelu ja mainostulot saattaisivat mahdollistaa maksuttomuuden. Eri asia on, tuleeko siitäkään merkittäviä tuloja itse artisteille. Kantona maksuttomuuden kaskessa jököttävätkin luonnollisesti nimenomaan artistit ja levy-yhtiöt.
Last.fm ja nettiradiot ynnä muut sekalaiset palvelut kannattaa tietenkin myös huomioida. Ja levyjä voi yhä myös ostaa, sekä hyllyyn että koneelle. Kivikautista! Mutta artisti kiittää.
Music Export Finlandin keskiviikkoisen tiedotteen mukaan Suomen musiikkiviennin arvo oli vuonna 2009 noin 32 miljoonaa euroa, enemmän kuin koskaan aiemmin. Silti melko pieni summa, sillä kyse on kuitenkin kokonaisesta toimialasta. Se olisi suurempi, jos kaikesta kulutetusta suomalaisesta musiikista myös maksettaisiin.