Aihetunnisteella #oikeusmusiikkiin jaettiin somessa kolmen kuvan sarjaa maanantaina 14. joulukuuta kello 14. Kuvien yhteydessä artistit ja musiikkialan työläiset jakoivat omia tarinoitaan.
”Musiikkiala lähettää tänään terveisiä kaikille suomalaisille, niin päättäjille kuin kansalaisillekin! Vuosi on ollut musakentälle ennennäkemättömän vaikea. Ollaan yritetty innovoida, järjestää superturvallisesti, nähdä tunnelin päässä valoa jotta voidaan sitä valoa antaa koko kansalle musiikin voimin jatkossakin. Musiikkikentällä työskentelee 30 000 ihmistä ja on tärkeää säilyttää alan toimintaedellytykset. Meilläkin on halu ja oikeus tehdä työtämme. Ensi vuonna haluamme päästä avaamaan oman alamme lisäksi turvallisesti koko yhteiskuntaa, kun menemme kohti parempia aikoja. Musiikkikenttä voi toimia siinä suunnannäyttäjänä, meitä kannattaa kuunnella ja meidän kanssa tehdä yhteistyötä”, Vesala kirjoittaa.
Anssi Kela kirjoittaa, että asia on syytä taas nostaa esille, ”sillä vuoden aikana on ilmennyt, ettei monilla ole ollut erityisen tarkkaa käsitystä siitä, miten suuria vaikutuksia toimialamme pysäyttämisellä on ollut”.
”Tätä tietämättömyyttä on ollut myös alan sisällä: minullekin on tullut yllätyksenä, miten isoista numeroista puhutaan, kun tiskiin lyödään lukuja työllistävyydestä ja musiikin generoimista rahavirroista. Suomen musiikkitapahtumien etujärjestö LiveFin ry on laskenut elävän musiikin alan liikevaihdoksi 452 miljoonaa euroa vuonna 2019. Tänä vuonna menetykset maalis-elokuun ajalta ovat olleet 300 miljoonaa euroa. Korona-avustuksia musiikkialan toimijoille on jaettu 10 miljoonaa euroa”, Kela kirjoittaa.
”Tätä ei pidä lukea niin, että tässä menestynyt artisti ulisee keikkojen vähyyttä. Me, jotka olemme mikrofonin ääressä, olemme ainoastaan keulakuvia. Varsinainen toimiala on taustallamme: soittajat, äänimiehet, valomiehet, keikkatekniikan toimittajat, keikkamyyjät, keikkajärjestäjät/promoottorit, tapahtumatuottajat, toimistotyöläiset, visuaalisen materiaalin tekijöt, lippukauppiaat, oheistuotteiden myyjät… Musiikkiala tuottaa pyöriessään työtä ja hyvinvointia suoraan kymmenille tuhansille, ja välillisesti sadoille tuhansille suomalaisille. Olemme valtiolle tulo-, emme menoerä.”
Tavastia puolestaan kertoo klubilla järjestettiin 450 tapahtumaa vuonna 2019. Tänä vuonna määrä jäi sataan, josta puolet olivat ennen maaliskuuta.
”Jotta selviämme, musiikkialan toimintaedellytykset on taattava riittävällä tuella ja rohkealla suunnitelmalla elpymisestä. Pandemian hellittäessä pystymme järjestämään tapahtumia turvallisesti ja vastuullisesti. Jokaisella suomalaisella on oltava mahdollisuus ja oikeus musiikkiin – myös vuonna 2021.”
Chisu kirjoittaa, että töitä on ankeasta tilanteesta huolimatta tehty koko vuosi varmasti ennemmän kuin koskaan henkiset bufferit paukkuen.
”Paljon on innovoitu turvallisten keikkojen eteen, joita toteutettiinkin syksyllä onnistuneesti – ilman yhtäkään todennettua tartuntaa! Rajoitusten takia monilla oli 2-3 keikkaa päivässä yhden keikkaliksan palkalla turvatakseen edes jonkilaisen toimeentulon itselleen, työryhmälleen sekä koko ekosysteemille, rajoitusten syödessä 70% normaalista liikevaihdosta. Viivan alle ei ole jäänyt mainittavaa, mutta pääasia onkin ollut, että saa tehdä töitä, pitää elinkeinoaan ja ekosysteemiä hengissä vaikean ajan yli sekä tuottaa ihmisille heidän tässä ajassa paljon tarvitsemaansa sielunruokaa. Olemme olleet jo pitkään kasvuala ja olisi koko yhteiskunnalle suuri onnettomuus, jos se näivettyisi nyt, sillä se on hyvin pelastettavissa poikkihallinnollisella kommunikaatiolla ja yhteistyöllä”, Chisu kirjoittaa.
Selaa postauksia sekä Facebookista että Instagramista.
