Musiikintekijät eivät ole kuuluneet enää pitkään, pitkään aikaan oman bisneksensä voittajiin – ainakaan, jos taloudellisista ansioista puhutaan. Näin oli myös viime vuonna 2017.
Citigroupin teettämän tuoreen tutkimuksen mukaan muusikoille päätyi viime vuonna noin 12 % kaikista alalla liikkuvista tuotoista. Suurin osa 37 miljardin euron potista meni alan levy-yhtiöille, radioasemille, teknologiayrityksille ynnä muille suurille firmoille.
Hienoinen yllätys monelle voi kuitenkin olla se, että 12 % on sekin suurempi osuus kuin mitä artistit vuonna 2000 ansaitsivat. Tuolloin muusikoille valui vain 7 % koko bisneksen tuotoista.
Muusikoiden ansio-osuuden nousu selittyy tutkimuksen mukaan erityisesti kahdella seikalla. Ensinnäkin konsertit tuovat nykyään huomattavasti suuremman osuuden musabisneksen tuotoista kuin itse musiikin myynti. Toisekseen yhä useampi artisti julkaisee musiikkinsa nykyään omin päin ilman välikäsiä – mikä tietenkin lisää artistille itselleen jäävien tulojen määrää.
Tutkimus suosittelee suhteellisen kiinnostavia tapoja lisätä artistien osuutta koko potista. Citigroup nimittäin pitää alan yritysten fuusioitumisia hyvänä keinona ja nimeää kolme fuusiomallia: vertikaalinen fuusioituminen, jossa esimerkiksi keikkapromoottorit sulauttaisivat toimintaansa jakelualustojen kuten Spotifyn kanssa; horisontaalinen fuusioituminen, jossa jakelualustat yhdistyisivät toistensa kanssa yhdeksi suuremmaksi firmaksi; ja ”orgaaninen” vertikaalinen fuusioituminen, jossa Spotifyn kaltainen toimija käynnistelee oma-aloitteisesti myös levy-yhtiötoimintaa.
Päätelmä kuulostaa erikoiselta, mutta pointtina on ilmeisesti se, että mitä vähemmän erillisiä välikäsiä kuluttajan ja muusikon välissä on, sitä isompi lohko rahavirroista päätyy alkuperäisen tekijän taskuun. Koko tutkimus löytyy luettavaksi tämän linkin takaa.