No nyt joimme sellaisen Gasellit-hapanoluen – tätä mieltä olimme

"En osaa sanoa, paljon antaisin arvosanaksi Untappdissa, koska poistin sovelluksen, samoin kuin Gasellien rauhoittumisäpin", kirjoittaa Jukka Hätinen.

Oskari Sarkima

HS:n levyarviossa selitetään ansiokkaasti, miksi Gasellit-yhtyeen konsepti on niin toimiva ja Zen laajalti niin vetoava teos. Kritiikissään Oskari Onninen tuntuu toivovan albumilta jotain, mitä sen ei edes tarvitse olla: musiikkikin saa olla käyttötaidetta ilman ”ylevämpiä” motiiveja tai korkeataiteen esteettisiä vaatimuksia, ja se on ihan ok.

Tekno ei ole enää yksinoikeudella käyttötaiteeksi tai funktionaaliseksi luokiteltua musiikkia. Suoratoistopalvelujen ja uuden sukupolvien sosiaalisten medioiden myötä suosituimmat kappaleet on pelkistetty – varmasti osaksi tekijöidensä tahtomatta – musiikiksi, jolla on funktio. Kun menet töihin, laitat soimaan soittolistan, jossa on musiikkia työmatkoille. Punttisalilla soi Treenaa, tanssilattialla Disko. Tiktok on päättänyt tanssikoreografiatkin puolestamme.

Tämän Gasellit on sisäistänyt, eikä edes häpeile kertoa sitä. Zen on musiikkia eri käyttötarkoituksiin, tämä kävi selväksi viimeistään haastatellessani yhtyeen jäseniä. Jos hauska biisi ei naurata koekuuntelijaa, palataan studioon.

Ja kun levyä on kuunneltu, Gasellit-yhtyeen kuuntelija saattaa haluta oluelle keskustelemaan kaverinsa kanssa samastuttavista sanoituksista. Tähänkin Gaselleilla on ratkaisu: Coolheadin kanssa tehty Zen out of Ten -hapanolut.

Oletan, että Onninen ei ollut vielä juonut kyseistä tuotetta kirjoittaessaan sen olevan ”äklömmästä päästä kreisiä hapanolutta”. Hektkinen!

Levyarviosta on nyt joristu tarpeeksi, siirrytään olutarvioon.

Tuusulalainen Coolhead on hapanoluiden kiistaton ykkösnimi Suomessa. Pienpanimoksi sillä on jo useampi ”bändiolut” katalookissaan: se on pannut Tyrantille ja Ursus Factorylle. Viimeksi mainitulle myös hapanoluen.

Zen out of Ten on siis tyyliltään candy sour, jossa on mangoa, guavaa, ananasta, salmiakkia ja raakalakritsaa. Oluen tuoksu on simaisan hapan ja hiivainen. Kauran ansiosta runko on täyteläistä mangomehua muistuttavan silkkinen.

Pääosassa on mehevä mango, jota on vaikea ajatella enää vain makeana hedelmänä: suola ja kirpeä happamuus avaavat makumaailman muutenkin kuin olutlasissa.

Sitten päästään Coolheadin todelliselle vahvuusalueelle: hienovaraisuuden ymmärtämiseen. Salmiakki ja lakritsa muistuttavat itsestään aluksi vain suolaisuudella. Ne ovat siellä, mutta eivät päälleliimattuna. Salmiakki liukuu juoman lämmetessä kohti eturiviä, mutta ei missään vaiheessa edes yritä anastaa mangon tähtihetkeä.

En osaa sanoa, paljon antaisin arvosanaksi Untappdissa, koska poistin sovelluksen, samoin kuin Gasellien rauhoittumisäpin. Mielenrauhaa tulee ennemmin ruutuaikaa vähentämällä ja somesta pois pysyttelemällä. Esimerkiksi hyvän oluen äärellä. Soittolistana toki musiikkia oluesta nautiskeluun.

PÄIVITYS 18.2.2021 klo 13.44: Toisin kuin tekstissä alun perin luki, levy-yhtiö ei ole ehdottanut yhteistyötä panimon kanssa, vaan aloite on tullut Coolheadin suunnalta.