Newyorker-lehdessä on huikean mielenkiintoinen (ja pitkä) artikkeli siitä, miten cd:t valuivat laittomina kopioina verkkoon ja erinäisille mustan pörssin toreille viikkoja ennen niiden virallisia julkaisupäiviä 1990-luvun lopulla ja 2000-luvulla.
Liki 20 000 julkaisua karkasi ennakkoon kuultavaksi yhden ainoa cd-prässäämön työntekijöiden toimesta. Cd-tehdas sijaitsi Kings Mountainissa, North Carolinan osavaltiossa Yhdysvalloissa. Cd-ringin pyörittäjänä toimi tehtaan työntekijä Bennie Lydell Glover.
Tehtaan duunarit heittivät roskiin ja cd-murskaamoon levyjä, jotka he käärivät kumihanskoihin niin, etteivät ne menneet murskaimesta läpi. Tällä tavoin he saivat napattua vielä julkaisemattomat levyt mukaansa ja levitettyä niitä ystävilleen. Glover osti itselleen kasan polttavia cd-asemia, ja hän kykeni parhaimmillaan painamaan 30 laitonta kopiota tunnissa. Glover levitti myös PlayStation-pelejä sekä elokuvia.
Kun internet tuli suosituksi myös kotikäyttäjille, Glover alkoi levittää laittomia tiedostoja IRC-pikaviestintäpalvelun kautta. MP3-tiedostot mullistivat laittoman musiikin levittämisen, ja ne mahdollistivat laajemman jakelun ympäri maailman. Markkinoille tuli Napster, joka mullisti laittomien tiedostojen jakamisen täysin.
Myöhemmin Glover tutustui piraattimaailman suuriin tekijöihin verkon välityksellä. Homma muuttui ammattimaisemmaksi, ja Glover nousi laittoman piraattimaailman huipulle. Vuodesta 2001 lähtien Glover oli kontaktiensa ansiosta piraattimaailman hidalgo, jonka toimesta maailmalle levisi satoja ja taas satoja uutuusalbumeita virallisten kanavien ohi – parhaimmillaan viikkoja ennen niiden virallisia julkaisupäiviä. Vuonna 2007 FBI pääsi kuitenkin Gloverin jäljille, ja hän jäi kiinni laittomien tiedosten levittämisestä. Vuonna 2010 Glover tuomittiin kolmen kuukauden vankeusrangaistukseen.
Koko tarina piraattivuosien alkuajoista löytyy Newyorkerin sivuilta täältä. Suosittelemme lukemaan: Tarinassa on sen verran koukkuja ja mutkia, että yllä on ainoastaan lyhyt kooste agenttimaisista tapahtumista.