Pieni Lehti Arkisto on melkoisen kunnianhimoinen projekti. Sen ideoijilla on tarkoituksena skannata valtava osia suomalaista zinehistoriaa 1980-vaihteesta nettiin kaikkien luettavaksi.
Rumba otti yhteyttä projektin toiseen pyörittäjään Juho Hänniseen ja tiedusteli, mikä ihme saa ihmisen aloittamaan tällaisen valtavan urakan. Myös Juuso Paaso pääsi ääneen.
Pieni Lehti Arkiston zinevarastoa pääset selailemaan aakkosjärjestyksessä täältä.
Pieni Lehti Arkiston Facebook-sivuille pääset tästä. Sieltä löydät myös infoa siitä, miten voit olla mukana rahoittamassa Oranssin huikelta kuulostavaa pienlehtinäyttelyä toukokuussa.
Keitä tässä projektissa on ollut mukana?
”Projektissa ovat olleet mukana minä eli Juho Hänninen sekä Juuso Paaso, jolla on rooli aiheesta graduntekijänä. Muita yhteystyötahoja ovat työnantajani Oranssi RY sekä Suomen Jazz & Pop-Arkisto (JAPA), joka ystävällismielisesti tarjosi puitteet itse arkistointityölle. JAPA toimi myös asiantuntija-apuna sekä säilyttää lehtitiedostot tulevaisuudellekin. Hankkeen rahoittaja on Opetus- ja Kulttuuriminsteriö (OMK).”
Miten saitte idean kerätä yhteen suomalaista pienlehtihistoriaa?*
”Hankkeen alullepanija oli Juuso Paaso, joten asiaa tulisi kysyä myös häneltä. Minulla on kuitenkin ollut aikoinaan samankaltainen idea, joka lienee tullut ostettuani Flemarin ja Hesarin kulman Kirjakauppalaukkumiehen välityksellä nipun suomalaisia pienlehtiä Laaman tekijältä Harri Sburgilta. Itse en olisi ikinä osannut nähdä arkistohanketta työnä tai kuvitellut sen olevan mahdollista apurahalla. Itse olen tehnyt kuusi numeroa TEKKEN-lehteä viimeisen parin vuoden aikana.”
Miten saitte kerättyä materiaalia lehtien skannausta ja arkistointia varten?
”Materiaalia saatiin helpohkosti lainaan kolmelta pienlehtientekijältä. Salaisuuksia nämä eivät liene – ovathan heidän vanhat osoitetietonsa lähes jokaisen lehden takasivulla. Suuren kurpitsan Pauli Kallio, Maanalaisen kaitaelokuvan Pasi Myllymäki sekä Joukkohaudan Jari Kauppisen ystävistä koostuva ”perikunta” ovat lehtiään hanketta varten lainanneet. Valtaosa nyt arkistossa olevista lehdistä koostuu heidän lehdistään.
Nyt aukeava arkisto on vasta kokeiluvaiheessa, ja sieltä etsimme yhä joukkovoimalla virheitä. Arkistoon lisätään ainakin viitisenkymmentä lehteä vielä. Lahjoituksiakin on tullut ja niitä Suomen Jazz & Pop-Arkisto ottaa mielellään vastaan jatkossakin. Niitä voi lähettää osoitteeseen info ät jazzpoparkisto.net.”
Mikä on oma suosikkisi zinearkistosta?
”Parhaiten mieleeni on jäänyt Jyrki Lehtolan itsetekemisestä yli-innostuneille osoitettu vittuilulehti Räkä valuu ja perse soi, josta ei löydy kuin kannet. Turkulainen Puikko on lehti, jota voisin nähdä itseni tekemässä. Maanalainen kaitaelokuva on kaunis ja graafinen, huolella tehty ja poikkeuksellisen pieni pienlehti. Jos tälläinen sanaleikki sallitaan, niin Hurma on hurmaava. Myös Fani on vilpitön ja siksi ihastuttava – punk-lehtien parissa poikkeuksellinen siinä mielessä, että se on naisen tekemä lehti.
Kari Kettunen romantikko-runoilijana (arkistossa Elän ikuisuuden ilman sinua, Sinä olet myrkkyä, sinä ja Kaikkeen kauniiseen sinä kuulut -teokset) ja samalla ”K-Productionsin” rahantekijämiehenä (miehellä on myös vielä valitettavasti arkiston ulkopuolelle jäänneitä rahanteko-oppaita) miellyttää. Mika Junna lehtineen on tehnyt vaikutuksen omistautuneisuudellaan. Sladdi taas oli kasarisarjakuvabuumin edelläkävijä ja Titties & Beer hauskaa pelleilyä.
Suuresta kurpitsasta tuli ajan saatossa jotain itseään suurempaa, kustantamon toimiessa yhä Pauli Kallion eteisestä. Lista on loputon.”
Miksi zine-historiaa pitää saada arkistoitua?
”Olen jossain määrin akateemisen maailman lapsi, ja mielestäni kaikkea ja absoluuttisen kaikkea tulisi arkistoida. Pienlehtiarkiston mielekkyys löytyy kuitenkin silmissäni jo ilmiön suuruudesta. Koskaan ennen tai jälkeen pienlehtibuumin ei Suomessa ole nähty vastaavaa pienkustanteiden määrää. Lehdet myös dokumentoivat suomalaisen punkin ensimmäisen aallon ja tapa oli nasta, punkista itsestään lähtevä, välillä vakava, useimmiten ei. Punkista bändien tai kulttuurin/ilmiön kautta kiinnostuneille pienlehdet tarjoavat ainutlaatuisia näkökulmia – ja jälleen haluan painottaa, että ainakin hauskoja.
Punk-lehdistössä kannuksensa elämälle saivat myös monet vuoden 2015 Suomen persoonat. Pasi Myllymäki tunnetaan nykyään paremmin kokeellisten elokuvien tekijänä, ja Anneli Nygren on arvostettu mediataiteilija. Jyrki Lehtolan tuntevat kaikki iltapäivälehtien toimittajana ja kolumnistina. Hänellä oli myös Kellarinportaat-lehti.”
*Juuso Paaso vastaa erikseen kysymykseen ”Miten saitte idean kerätä yhteen suomalaista pienlehtihistoriaa?”
”Olen aina ollut kiinnostunut pienlehdistä. Omakustannesarjiksiin tutustuin jo joskus yläasteella 1993–94. Vuonna 1999 tuli vastaan Hindupyöräilijä ja sittemmin Mutiny. Ihmettelin, että tämähän on hienointa musakirjoittamista mitä on.
Olen aina ollut kiinnostunut marginaalimusiikista. Pari vuotta sitten kesällä työskennellessäni kirjastossa yritin selvittää, mitä juttuja Noitalinna Huraasta ja Pertsa & Väärä Osoitteesta on kirjoitettu. Tajusin, että Soundeja ei ole mitenkään systemaattisesti listattu artikkelitietokantoihin.
Kävin sitten selvittämään, voisinko työllistää itseni sen kautta. Päädyin 2013 syksyllä kuukaudeksi Jazz & Pop-Arkistolle luetteloimaan Iskelmä-lehteä. Kirjamessujen aikaan olin syömässä arkiston pomon Janne Mäkelän kanssa ja jostain sitten sitten keksin, että alan tekemään zineistä gradua.
Minulla ei ollut mitään hajua, kuinka paljon noita zinejä 1980-luvun vaihteessa tehtiin. Jo projktin alussa kuitenkin ymmärsin, että zinejä on koottu todella huonosti mihinkään. Kansalliskirjastolla on noin 100 numeroa tuolta ajalta, kun kokonaismäärä on ainakin 900.
Siitä sain idea zinejen digimuotoon siirtämisestä. Samaan aikaan kuitenkin tajusin, että jos alan itse skannailemaan lehtiä, ei gradun teostani tule mitään. Jossain näyttelyssä törmäsin Hänniseen ja kysyin, kiinnostaisko häntä tällainen puuhaa, ja hän vastasi myöntävästi. Kävin kirjoittamassa apurahahakemuksia meille molemmille. Itse en apurahaa saanut, mutta Oranssi sai 15 000 euroa, jolla saatiin arkisto pystyyn. Ja gradunikin on melkein valmis jo!”