Punkkarit, hipit ja friikit päätyivät kaupunginmuseoon

Tiloissa – Omaehtoisia musiikin paikkoja Helsingissä -näyttely avautui.

Yehia Eweis / Helsingin kaupunginmuseo

Pari vuotta sitten Helsingin kaupungimuseossa ollut Helsinki Clubbing -näyttely tarjosi kiehtovan historiikin kaupungin klubikulttuuriin. 30 vuodessa tekno ja muut elektronisen musiikin tyylit olivat kulkeneet hämyisistä kellareista välkehtiviin yökerhoihin. Omaehtoiset visionäärit eli tässä tapauksessa tapahtumajärjestäjät ja tiskijukat olivat ylpeitä saavutuksistaan, mutta myyttisimmät asiat ja tarinat tapahtuivat aina mahdollisimman kaukana valtavirrasta; maan alla ja harmaalla alueella.

Viime viikolla auennut näyttely Tiloissa – Omaehtoisia musiikin paikkoja Helsingissä on henkistä jatkumoa edellä mainitulle. Tai ainakin sen suihkua välttelevä ja keskisormea näyttelevä pikkuserkku. Näyttely esittelee Helsingistä löytyneitä ja jokusen edelleen löytyvän tilan, jossa musiikki on soinut kapitalismin rattaiden varjossa.

Konttiaukio oli edustettuna molemmissa näyttelyissä, Lepakko vain ensimmäisessä mutta olisi ehkäpä kuulunut myös uudempaan. Tiloissa-näyttelyssä musiikillinen kirjo on rönsyilevä, omaehtoisuus ja epäkaupallisuus ovat framilla.

Punk on näyttävästi läsnä, ja syystä. Katujen ja talojen valtaukset ovat punkin tee-se-itse-eetoksen ja anarkistisen liikehdinnän keskiössä. Ja siellä missä pidetään omaan mahdottomuuteen sortuvaa kokousta squatin säännöistä, myös pulttitakit heiluvat sähkökitaroineen. Vuoritalon purkamisesta on miltei 10 vuotta ja toiminnan loppumisesta lähes 15. Korona-aika saa tuoreemmatkin muistot tuntumaan kaukaisilta.

Vuoritalon bommatut seinät, kulahtanut puna-musta-lippu, kattoon liimatut maiharit ja täysin diy-pöytäfutis muistuttavat tapahtumarikkaasta punk-utopiasta. Kickeriä saa pelata, ja näyttelystä löytyy muitakin osallistavia ohjelmanumeroita: esimerkiksi Konttiaukion peltikatolla pääsee kikkailemaan efektipedaaleilla. Vadelman psykedeelisten hipinretkujen huoneessa on asiaan liittyviä yksityiskohtia katseilta piilossa. Esillepano ja ripustus on muutenkin kekseliästä: videoita katsotaan ikkunan läpi, tarinoita kuunnellaan mankasta play-nappia painamalla.

Mainittujen mestojen lisäksi näyttelyssä esitellään muiden muassa Oranssi, Siperia, Kääntöpöytä, Omenapuutalo ja Là-bas. Viimeksi mainittu ja melulla täytetty tyly musta kuutio on linjasta poikkeava: tämä ei ollut turvallinen tila, ei esiintyjille eikä yleisölle.

Punkin, hippirockin, noisen ja solmuvärjätyn trancen lisäksi Omenapuutalossa ja Konttiaukiolla ääneen pääsevät indie ja vaihtoehtorock. Musiikkiesityksissä ja haastatteluissa riittää katseltavaa ja kuunneltavaa. Nuorison alakulttuureista hiphop ja metallimusiikki loistavat poissaolollaan. Onko epäkaupallinen räppi oksymoron, eikö nuorisotalon ja Tavastian välissä ole hevarille mitään? Näyttely perustuu viime vuonna tehtyyn, kaikille avoimeen aineistokeruuseen. Esillä olevat tilat on haarukoitu kyselyyn tulleiden vastausten perusteella.

Tiloissa-näyttely on ennen kaikkea kunnianosoitus kaupunkia rikastuttaneille puurtajille, jotka ovat tarjonneet elämyksiä meille muille omaa aikaansa, vaivaansa ja visiotaan säästelemättä. Omaehtoisuuden lisäksi avainsanana on omistautuneisuus. Hyvät bileet ovat vain järjestämisen päässä.

Tiloissa – Omaehtoisia musiikin paikkoja Helsingissä
Helsingin kaupunginmuseossa 29.8.2021 asti.