Spotifyn tarina on kuvaus koko musiikkiteollisuuden murroksesta – arviossa suoratoistopalvelun historiikki

"Asia, jota teosta lukiessa kuitenkin ehkä eniten ihmettelee, on se, miten Spotify on yhä pystyssä", kirjoittaa Vilja Vainio.

AOP

Spotify – Miten maailma valloitetaan?
Sven Carlsson & Jonas Leijonhufvud
Johnny Kniga

Kuten jo kirjan nimi kertoo, on kyseessä ennen kaikkea Spotifyn henkilökohtainen maailmanvalloitustarina: kasvukertomus yrityksestä, joka aloitti pienessä funkkisasunnossa Riddargatanilla ja päätyi muuttamaan toimistosta toiseen niin kauan, että niiden lattiapinta-alat alettiin jo laskea kymmenissä tuhansissa neliömetreissä. Samalla teos on kuitenkin jotain enemmän. Se on kuvaus koko musiikkiteollisuuden murroksesta alkaen äänilevyteollisuuden väistymisestä digitaalisten musiikinlevitystapojen tieltä siirtyen piraattikopioiden kautta lopulta aina Soundcloud-rapin syntymiseen ja Tiktok-hitti Old Town Roadiin. Ja sitäkin pidemmälle.

Täytyy aluksi huomauttaa, että vaikka teos käsitteleekin Spotifyn elinkaarta aina syntymästä nykyhetkeen, ei kirjaa varten ole saatu lainkaan haastattelua suoratoistopalvelun keksijä Daniel Ekiltä. Lähteinä on sen sijaan käytetty useita kymmeniä henkilöitä, joista osa on kirjoittajien mukaan työskennellyt myös yrityksen sisäpiirissä. Aluksi tämä fakta hieman häiritsee, mutta teksti lähtee onneksi alusta asti rullaamaan niin kevyesti eteenpäin, ettei ajatus jää pitkäksi aikaa vaivaamaan mieltä.

Vaivattoman kerronnan takaa löytyy paitsi kaksi taloustoimittajaa ja hyvä käännös, myös selvästi valtava määrä tausta-aineistoa ja -työtä. Teos on rakennettu todella koherentiksi kokonaisuudeksi, eikä kerronnassa ole oiottu helpointa reittiä. Tuntuu, että Ekin haastattelujen puuttumisen kompensaatioksi kirjaa varten on kerätty kaikki tieto mitä Spotifysta on ollut mahdollista saada muita kautta irti. Teos onkin koostettu useiden erilaisten tekstilajien, kuten henkilöhaastattelujen, lehtijuttujen, julkisten esiintymisten ja tviittien pohjalta, ja kaikki tilkut on punottu toisiinsa kiinni saumattomasti. Moniaineksisuudesta huolimatta säilyy punainen lanka katkeamattomana läpi koko teoksen.

Toisaalta juuri kirjan tekotavasta johtuu se, että useat henkilökuvaukset jäävät valitettavan ohuiksi. Joitain hauskoja anekdootteja siihen on silti saatu mukaan. Varsinkin yrityksen toisen perustajan Martin Lorentzonin eksenterinen persoona näyttää sekä kiinnostaneen että hermostuttaneen myös hänen työkavereitaan. Lorentzon oli esimerkiksi soittanut yhdelle työntekijälle kesken tämän vapaapäivän ja käskenyt tätä vikisemään puhelimessa. Sama pyyntö oli toistunut monien muidenkin työntekijöiden kohdalla. Hänestä oli kuulemma hauskaa, miten eri tavoin ihmiset heittäytyivät ja tulkitsivat tehtävänannon. Toinen hauska anekdootti on esimerkiksi se, miten vahtimestari hilasi Spotifyn pörssilistauspäivänä Wall Streetillä salkoon vahingossa Sveitsin lipun. Sattuuhan näitä.

Teoksen aineistosta johtuu myös se, että teksti on jaoteltu välillä ärsyttävänkin lyhyisiin katkelmiin, eikä kaikkeen voida saada vastausta, vaan asioita joudutaan jättämään pohdintojen varaan. Teoksen eduksi täytyy kuitenkin lukea kaksi asiaa. Ensinnäkin se, ettei siinä käytetä vaikeita talous- tai tietotekniikkatermejä selittämättä niiden merkitystä, mikä tekee siitä lukijaystävällisen. Toisekseen sen sävy ei ole ylistävä. Daniel Ek ei ole erehtymätön ruotsalainen tietokonejumala, vaan hänen ristiriitaisuuksiaan ja väitteitään esimerkiksi nuoruutensa juhlimiskaudesta kyseenalaistetaan todisteiden puuttuessa. Inhimillisyys on ylisanoja kiinnostavampaa. Aina.

Asia, jota teosta lukiessa kuitenkin ehkä eniten ihmettelee, on se, miten Spotify on yhä pystyssä. Sillä näyttää nimittäin olleen yli kymmenvuotisella taipaleellaan paitsi monia onnistumisia myös virhearviointeja, eikä kivikkoinen tie näytä jälkikäteen tarkasteltuna lainkaan suoralta. Spotifyn haasteisiin ovat kuuluneet esimerkiksi suuryritys Applen tontille astuminen, jatkuva sota lisenssisopimuksista levy-yhtiöiden kanssa ja monien pitkällekin kehitettyjen suunnitelmien hylkääminen, esimerkkeinä Spotify TV ja Soundcloudin ostaminen. Voittoakin yritys teki ensimmäisen kerran vasta noin kymmenen vuotta perustamisensa jälkeen.

Myös avoimia kysymyksiä jää useita. Miten paljon Spotify maksaa artisteille heidän musiikkinsa kuuntelusta? Kuinka paljon Spotify voi vaikuttaa siihen, mitä ihmiset kuuntelevat? Voiko Spotify korvata tulevaisuudessa jopa kykyjenetsijät?

Jännittävintä onkin se, etteivät nuo ole vain utopistisia kuvitelmia, vaan asioita, jotka tapahtuvat parhaillaan. Kirjan viimeistä lausetta mukaillen: tulevaisuus on jo täällä.