Astrid Swan julkaisi singlen Silvi’s Dream. Se enteilee syksyllä julkaistavaa seuraajaa From the Bed and Beyond -albumille. Vuonna 2017 ilmestynyt levy palkittiin Teosto-palkinnolla ja se toi artistille myös Emma- ja Nordic Music Prize -ehdokkuudet. Albumin ympärille oli rakennettu kunnianhimoinen liveshow. Näillä keikoilla Astrid Swanin kokemalle uupumukselle löytyi syy. Muutamaa vuotta aiemmin diagnosoitu rintasyöpä todettiin parantumattomaksi.
”Nyt kun sitä ajattelee, tuntuu ihmeelliseltä että siitä on selvinnyt. Toisaalta ajattelen, että nyt ollaan taas vähän samanlaisessa tilanteessa. Mun elämään kuuluu taiteen tekeminen, ja se sairaus kulkee aina mukana. Se on aika hardcore-yhdistelmä”, Astrid Swan kertoo Zoomin välityksellä.
Astrid Swania haastateltiin Rumbaan From the Bed and Beyond -albumin tiimoilta 2017. Haastattelu tehtiin Musiikkitalossa, jossa Swan puhui muun muassa popmusiikin luiskahtamisesta yhteiskunnan tukijärjestelmän ulkopuolelle. Koronapandemia on viimeistään tuonut nämä rakenteet kaikkien nähtäväksi, ja aihe on ollut tapetilla viimeisen vuoden aikana jatkuvasti.
”Nyt on tarpeeksi kärsimystä alalla, jotta aletaan vaatia rakenteellisia muutoksia. Toivon, ettei tämä jäisi vain pandemian ajaksi, vaan että oikeasti luovilla aloilla olevat ihmiset pääsisivät työttömyys- ja sosiaaliturvan piiriin.”
Astrid Swanin mukaan kansalaispalkka ratkaisisi pahimman ahdingon akuutisti.
”Olisi vähän eri klangi, kun mietitään, miten mitäkin alaa avataan.”
Häntä ihmetyttää julkisessa keskustelussa se, miten vääristynyt käsitys monella tuntuu olevan luovista aloista.
”Siellä huipulla on tosi pieni määrä tyyppejä, jotka voi elää keikoilla ja levymyynnillä. Minunkaltainen taiteilija ei ole koskaan voinut luottaa siihen, että voisi elää taiteen tekemisellä. Meillä ei ole koskaan ollut olemassa systeemiä, jossa luovan alan ihminen tulisi toimeen luotettavasti. Nyt sanotaan, että ’mene muihin töihin’, mutta suurin osa meistä on jo ajat sitten joutunut kouluttautumaan moniin ammatteihin, me ollaan niitä tyyppejä, jotka tekee monia juttuja koska yhdellä ei pärjää.”
Astrid Swan on viime vuosina tehnyt muutamia yhteistyöprojekteja. Stina Koistisen kanssa hän levytti Swan/Koistinen-ep:n, joka käsitteli syövän sairastamista monesta kulmasta. Koko Hubaran kanssa Swanilla oli podcast Post-Äiti, jossa he puhuivat äitiydestä niin ikään useammasta perspektiivistä, muun muassa äitiyteen ja taiteilijuuteen liittyviä myyttejä purkaen.
”Toisen ihmisen kanssa tekeminen on mahtavaa, koska se on samalla sekä haastavaa että antoisaa. Ne ovat olleet ihan omia maailmojaan, mutta ovat jatkuneet jollain tapaa. Stinan kanssa oltiin kumpikin tahoillamme käsitelty sitä aihetta, mutta nyt tuotiin kokemuksemme yhteen. Ainakin mun musiikissa se jatkuu.”
”Kokon seuraan hakeuduin, halusin tutustua häneen. Ihailin hänen esseekokoelmaansa Ruskeat tytöt, ja aavistin, että tässä voisi olla jotain. Sitten mun väitöskirjatyö luiskahti siihen podcastiin, ja tuntuikin, että siitä podcastista tuli todella merkityksellinen sille väitöskirjatyölle, mutta myös ilmeisesti Kokon juuri ilmestyneelle Bechi-romaanille.”
Havahduin haastatteluun valmistautuessa, että Astrid Swanin Pavement-coverlevy Hits (Pavement for Girls) täyttää elokuussa 10 vuotta. Onko jotain juhlallisuuksia jo suunnitteilla?
”Aijaa, sä annoit idean! Pitää miettiä.”
Jos nyt pitäisi valita yksi artisti versioitavaksi koko levyn mitalta, niin kuka?
”Multa on itse asiassa pyydetty yhtä coveria, jonka varmaan myös teen. Mutta se tulee sitten joskus. Jos levy pitäisi tehdä, niin artisti olisi Dory Previn. Hän oli mahtava biisinkirjoittaja ja sanoittaja, ja täysin kadonnut meidän tietoisuudesta. Hänen pitäisi löytää uudestaan, vähän niin kuin joku Judee Sill.”
Näistä namedropeista seuraavaan. Singlen saatekirjeessä mainitaan yhdeksi innoittajista arvostettu suomalaisrunoilija Edith Södergran, joka menehtyi tuberkuloosiin vuonna 1923.
”Hän oli kauan sairas. Hän eli kroonikkona. Se on muutenkin kiehtovaa, miten tuberkuloosia pidettiin luovien ihmisten sairautena, ja sitä mytologisoitiin. Edith kirjoitti nuorena kuolemasta ja sitä kohti menemisestä tosi upeasti. Tunnen sielunsiskoutta Edithin kanssa.”
Kantavina teemoina levyllä ovat kuulemma unet, kuolema ja aineettomuuden ikuisuus.
”Olin kiinnostunut tekemään biisejä unista, ja siitä tietoisuuden tilasta mikä on, kun nukutaan. Sen liittymisestä kuolemaan. Kuolemaan ja nukkumiseen liityy hirveästi symboliikkaa.”
”Tässä Silvi’s Dream -biisissä käsitellään äidin ja lapsen suhdetta. Sitä sidettä, joka jossain vaiheessa katkeaa tai siirtyy toiselle tasolle. Se on nukahtamisesta sellaiseen tulevaisuuteen, jossa äidit ja lapset eroavat.”
Levyä on työstetty pitkään.
”En halunnut jatkaa siitä mihin jäin. Halusin siivota sen aika määrittävän viime levyn mielestäni. Mutta biisejä olen kirjoittanut vuodesta 2017 asti, hitaasti. Välillä valtasi epäusko, että tuleeko sairauden takia sitä levyä ollenkaan. Sitten alettiin äänittämään vähän sillä ajatuksella, että kunhan saadaan biisejä talteen.”
”Silvi’s Dream on itsessään vahva biisi. Se valmistelee siihen, että se levy tulee.”