Vain koiran elämää – haastattelussa Stig Dogg

Uuden musiikin kilpailua seuranneiden hittien jälkeen koko kansan tietoisuuteen noussut Stig elvytti ”Punavuoren R. Kellyksi” kutsutun, roisimman alter egonsa STIG DOGGIN. Koira on oppinut uusia temppuja ja löytänyt tekemisen ilon uudelleen.

Markus Paajala

Moi Stig, tai siis pitkästä aikaa musiikkia julkaissut Stig Dogg. Mitä kuuluu?

”Moi, hyvää kuuluu, kiitos. Mä en tosiaan tiedä olenko tässä haastattelussa Stig, Stig Dogg, Pasi vai kaikki samaan aikaan. Luulin, että Stig Dogg oli jo kuollut ja kuopattu, ja tämä paluu lähti liikkeelle suunnittelemattomasti ja hallitsemattomasti. Tein viime talvena pari trap-biisiä omaksi ilokseni. DJPP innostui niistä ja soitti biisejä levy-yhtiössä. Siellä innostuttiin ja kysyttiin, että miksei tehtäisi kokonaista albumia.”

Albumia vai tarkoitatko playlistiä, kuten levy-yhtiön edustaja järjestelmällisesti minua korjasi?

”Onhan se vähän hassu juttu, mutta playlist-nimellä se nyt on. Idea oli, että kun on niin erityylisiä kappaleita träpistä reggaetoniin, niin sitä voisi ajatella soittolistana, jossa sattuu olemaan minun tekemiä biisejä. Haluaisin, että albumi olisi eheä kokonaisuus, vaikka ei minulla ole koskaan sellaisia ollutkaan. On myös muodikasta kutsua sitä playlistiksi.”

Toinen muodikas juttu on, että se julkaistiin yllättäen.

”Vielä kesällä oli idea laittaa kaikki 35 syntynyttä biisiä kerralla Spotifyhin, ilman mitään ennakkovaroitusta. Mutta sitten tuli JVG:n yllätysalbumi Popkorni ja Chris ­Brownin megapitkä levy, niin meidän ideat ehdittiin käyttää. En myöskään halunnut, että tätä markkinoidaan hirveästi, kun tämä oli suureksi osaksi kotisohvalla syntynyt henkilökohtainen projekti.”

Henkilökohtaiseksi projektiksi vierailijoiden lista on pitkä: Asa, Pyhimys, Tippa-T, Eevil Stöö, Kube, Vesta ja niin edespäin.

”Fiittihomma lähti vähän lapasesta. Aluksi ajattelin, että Edu ja Davo pitäisi saada. Asan kanssa puhuttiin jo Stig Doggin alkuaikoina, että pitäisi tehdä siivousaiheinen biisi, kun ollaan molemmat tehty siivoushommia. Oli kiva huomata, että Stig Dogg kiinnostaa sen verran, että saa fiittejä. Sekään ei ollut itsestäänselvyys. Henkilökohtainen projekti tämä oli siinäkin mielessä, että kun olen ollut mukana myös tuottamassa ja miksaamassa, niin olisihan se ollut rasittavaa kuunnella 13 biisin ajan pelkkää omaa ääntä.”

Nyt julkaistiin 13 biisiä, mutta mainitsit 35 biisiä. Kuullaanko Edun ja Davon vierailu ja muut julkaisemattomat biisit joskus?

”Keväämmällä tulee playlistin toinen osa, jossa kuullaan myös Edua ja Davoa. Tämä on ollut virkistävä prosessi, ja toivottavasti se paistaa läpi. Pitkästä aikaa on ollut kiva soittaa kavereillekin näitä biisejä. Moneen vuoteen ei ole viitsinyt hirveästi soittaa frendeille biisejä, kun tietää, ettei ne tykkää niistä. Uudenvuoden bileissä kuunneltiin monta minun biisiä ja kaverit tanssivat niiden tahtiin, eikä kukaan lähtenyt kesken röökille, niin kuin esimerkiksi Roy Orbisonin kohdalla aikanaan. Nyt pystyn myöntämään, että Roy Orbison -hitin jälkeen tuli väkisin yrittämisen meininki. Vaikka hyvässä uskossa on tehnyt musaa, niin tämä projekti auttoi tajuamaan, että on puristanut stagaa liikaa. Vaikka yrittää unohtaa hittipaineet, niin on ne siellä takaraivossa, kun alkaa tropical house -pianosoundia pimputtaa.”

Stig Doggin albumeista on jo yli 10 vuotta. Vieläkö niiden esittämä maailmankuva kestää päivänvaloa?

”Niin, ajat ovat muuttuneet. Vähän pelottaa, että mitä se Puumaa mä ­metsästän- ja Roy Orbison -biisit tunteva jengi sanoo. Numbersillakin on aktivoiduttu, ja Stig Doggin debyyttikin on nyt vihdoin tulossa Spotifyhin. Stig Dogg on nimenä jo varoitus, että nyt voi tulla kamaa, joka ei sovi perheen pienimmille tai ainakaan varhaisteineille. Stig Dogg on aina ollut vähän urpo, moukka ja tökerö eikä mikään esikuva. Ei se Stigin uraakaan seuranneille voi tulla yllätyksenä, että roolia tässä vedetään.”

Alapäähuumori ja seksistiset jutut eivät enää naurata samaan malliin kuin 10 vuotta sitten. Uusia biisejä kuunnellessa Stig Doggkin tuntuu menneen korrektimpaan suuntaan.

”Junnuilla tuntuu olevan niin hyvä medialukutaito, että on vaikea kuvitella kenenkään ottavan Stig Doggia esikuvakseen. Se on naurettava hahmo, johon voi projisoida omia juttujaan. Olen 39-vuotias ja olen pihalla, kun juttelen nuorten kanssa. Huomaan itsessäni kyseenalaisia ajatusmalleja ja ennakkoluuloja, jotka ovat juurtuneet pienestä pitäen. Miehistä, naisista, seksuaalisuudesta. Jos vanhoista biiseistä syntyy keskustelua, niin olen valmis keskustelemaan ja ottamaan vastaan kritiikkiä. Haluan oppia. Jos ei anna ihmisille mahdollisuutta oppia ja muuttua, niin vaikea lähteä muuttamaan mitään. Minua ärsyttää esimerkiksi persujen dumaaminen ja leimaaminen yhdeksi idioottikansanryhmäksi, jolle on turha yrittää edes puhua, kun eivät ne mitään tajua. Jos näin on, niin peli on jo menetetty!”

Nuoremman polven artistien sanomisia tutkitaan aika tarkasti etenkin seksismin saralla, mutta esimerkiksi MC Taakibörsta on saanut mellastaa rauhassa paluukeikkoineen.

”Onhan siinä jotain outoa, että YleX soittaa biisejä, joissa on naisia halventavaa läppää englanniksi. Jos sen sanoo suomeksi, niin kaikki on sormi pystyssä. Taakibörstan läpät ovat niin koukeroisia, että ne voivat mennä ohi. Ja valveutuneempaa nuorisoa ei välttämättä kiinnosta meidän vanhusten horinat. Kun ikää tulee lisää, niin tulee enemmän osaksi yhteiskuntaa, esimerkiksi omien lastensa kautta. Nuorempana oli sivummassa kaikesta ja pystyi heittämään läppää oman kaveriporukan suojista. Kyse ei ole sensuurista vaan siitä, että algoritmit muokkaantuvat vuosien varrella. Ei tulekaan pilluläppää samalla tavalla kuin nuorempana.”

Onko Stig Dogg sitten lakannut olemasta parodiahahmo?

”Hahmo se on vieläkin, mutta ei ehkä niin paljoa parodiahahmo. Stig Dogg pyörii yöklubeilla ja vokottelee naisia. Olisinhan minä voinut myös tehdä räppilevyn perheenisä-Pasin lapsiperhearjesta, mutta en ainakaan itse olisi sitä halunnut kuunnella. Huumorin suhteen olen tullut herkemmäksi, enkä halua loukata mitään alistetussa asemassa olevaa ihmisryhmää. Olen kasvanut Pulttiboisin saamelaissketsejä katsellen, enkä aluksi ymmärtänyt, miksi niistä nousi kohu 2000-luvulla. Nykyään kun niitä näkee, niin miettii, että miten on voinut 90-luvulla olla tällaista! Ajat muuttuvat, ja itse yritän muuttua mukana. Jos itse pystyn muuttumaan, niin mikseivät muutkin. Vanha koira oppii uusia temppuja sittenkin.”

Stig Dogg esiintyy keskiviikkona 28. maaliskuuta Helsingin Tavastia-klubilla vierailevien artistien kanssa. Tapahtuma löytyy Facebookista.