”Natikka” tai ”Natikat”. Se kertoo jo paljon, että amerikkalaisella indieyhtyeellä on omat suomenkieliset lempinimensä.
The National esiintyi ensimmäisen kerran Suomessa melkein kymmenen vuotta sitten (Ruisrockissa 2008) ja on käynyt täällä jo seitsemän kertaa. Tuossa ajassa yhtyeestä on tullut suomalaisten musiikinystävien kestosuosikki, vähän kuin indieversio Iron Maidenin kaltaisista yhtyeistä, joita käydään uskollisesti katsomassa vielä miljoonannella Suomen-keikallakin.
Eikä tietenkään mikään ihme, että Natikka on niin suosittu täällä. Sen musiikkia voi kuvailla esimerkiksi sanoilla ”tummanpuhuva”, ”dramaattinen” ja ”melankolinen”. Myös punaviini ja kirjallisuus liittyvät asiaan jotenkin. Synkkyys, kirjallisuus ja alkoholi, niistä suomalainen tykkää!
Sunnuntain pääesiintyjänä The National varmasti vetää Sidewaysin festarialueelle oman uskollisen fanijoukkonsa. Natikan lisäksi heidän kannattaa kuitenkin tutustua myös muuhun sunnuntain tarjontaan. Ohessa kolme vinkkiä, joilla pääsee alkuun!
Cigarettes After Sex
Su 10.6. klo 19.45 Sideways-lava
Jos The National maistuu, Cigarettes After Sexin surusilmäinen ja tunnelmoiva dreampop on aika varma rasti. Parroissaan, mustissa kauluspaidoissaan ja silmälaseissaan yhtye jopa muistuttaa The Nationalia!
Androgyynisellä äänellä siunatun Greg Gonzalezin johtaman teksasilaisbändin musiikkia on verrattu yhtyeisiin kuten Mazzy Star, Cocteau Twins ja Galaxie 500. Edellä mainitut eivät vuonna 2018 ole kovin omaperäisiä vaikutteita, mutta Cigarettes After Sex nousee dreampopin ja chillwaven kliseiden ylle ennen kaikkea vahvoilla melodioillaan.
Tosin yhtyeen sanoituksia ei kannata etenkään Matt Berningerin lyriikoihin tottuneen kuunnella kovin tarkkaan. Esimerkiksi Young and Dumb -kappaleessa Gonzalez kuvailee nimettömäksi jäävää “señoritaa” kaunosieluisesti “patron saint of sucking cockiksi”. Ei ehkä aivan Berningerin tasoista lyyristä suoriutumista!
Tiedä häntä, miten edellisen kaltaiset Gonzalezin ”edgyt” lyriikat toimisivat feministisistä teemoista tunnetulle kirjailija Margaret Atwoodille, mutta laatutelevision ystävät joka tapauksessa epäilemättä tunnistavat Cigarettes After Sexin kappaleen Nothing’s Gonna Hurt You Baby Atwoodin teokseen perustuvasta The Handmaid’s Tale -sarjasta.
Jane Weaver
Su 10.6. klo 16.45 Aurora-lava
The Nationalin tavoin myös brittiläisellä Jane Weaverilla on vankka yhteys Suomeen. Weaver ohjasi videonsa kappaleeseen Did You See Butterflies? yhdessä taiteilija/vaatesuunnittelija Paola Suhosen kanssa ja se kuvattiin hylätyssä sirkuksessa jossain päin Suomea. Ehkäpä Natikan tunnettu Suomen-kävijä Bryce Dessner ja Weaver voivat keskustella Sidewaysin bäkkärillä vaikkapa Tuusulan tai Järvenpään maisemista!
The Nationalin keikkaa odotellessa kannattaa tsekata Weaverin esiintyminen Aurora-lavalla. Hänen krautrockista napatut motoriset rytminsä, psykedeeliset jumittelunsa ja kauniit melodiansa kelpaavat tummanpuhuvankin indierockin ystäville varmasti. Weaverin musiikki on niin tyylikästä, että tämän psykedelian kanssa tuskin on vaaraa, että musta pikkutakki vaihtuisi yhtäkkiä solmuvärjättyyn t-paitaan ja punaviinilasi LSD:hen.
Sitä paitsi kyllähän kunnon psykedelia maistuu myös Nationalille. Ovathan Aaron ja Bryce Dessner kuratoineet vuonna 2016 massiivisen tribuuttilevyn Day of the Deadin psykedelian klassikkobändi Grateful Deadille.
Ezra Furman
Su 10.6. klo 20.45 Aurora-lava
Aina ei jaksa synkistellä punaviinilasi kourassa, vaan pitää myös bilettää ja voimaantua! Tämän luulisi onnistuvan hienosti sukupuoli-identiteetiltään liukuvan, biseksuaalisen ja juutalaista sapattia tiukasti kunnioittavan Ezra Furmanin keikalla Sidewaysin Aurora-lavalla juuri ennen The Nationalin esiintymistä.
Furmanin yhdistelmä rock’n’rollia, Jonathan Richmania, Lou Reediä, garage rockia ja doo wopia on omiaan pistämään juhlat käyntiin. Hänen tuorein albuminsa on loistokas ja hämmentävä konseptilevy Transangelic Exodus, jota Furman on kutsunut “queer outlaw sagaksi”.
Furman ei kuitenkaan kompastu kunnianhimoiseen konseptiinsa, vaan kimurantin progen sijaan levyllä kuullaan eeppistä, sydämessä polttelevaa rockia. Sellaisen luulisi kelpaavan myös The Nationalin ihailijoille!