Ylimääräisiä viikonpäiviä etsimässä – haastattelussa Adi L Hasla

Adi L Hasla oppi jo ennen uransa alkua, että muusikkona menestyminen on rankkaa työtä. Hän tuli tunnetuksi bileräpillä, mutta ei halunnut jämähtää taiteilijana yhteen lokeroon. Kaksi vuotta sitten julkaistun hitin myötä alkanut muutos kuuluu artistin uudella albumilla vahvempana kuin koskaan.

Julian Schröpel

”En mä edes tiennyt silloin, mikä on kultalevy”, Adi L Hasla eli Adil Hatni kertoo vuodesta 2014. Hänen ensimmäisiin singleihin lukeutunut Hyi-remix oli ylittänyt kahden miljoonan kuuntelun rajan. Jyväskyläläisen räppärin haaveet artistin urasta olivat alkaneet ottaa tuulta alleen. 22-vuotiaan Hatnin ympärillä alkoi tapahtua. Hän tapasi ensimmäistä kertaa keikkamyyjän, sai levytyssopimuksen ja aloitti keskustelut debyyttialbuminsa budjetista.

”Vastaan tuli nopeasti paljon uusia asioita, joten kultalevy ei ollut silloin päällimmäisenä mielessä. Enemmänkin mä keskityin siihen, että onko keikkailu edes mahdollista, koska mulla on käytännössä vain yksi biisi.”

Pian räppäri ymmärsi kappaleen olevan niin iso, että sen turvin on mahdollista lähteä esiintymään. Ensimmäisten keikkareissujen jälkeen Hatni ymmärsi, että mikäli hän haluaa jatkaa muusikkona, oli aika tehdä paljon töitä sen eteen.

Puhelimeen rauhallisesti ja ystävällisesti puhuva Hatni asuu Espoossa. Haastattelun aikaan hän odotteli kolmannen albuminsa julkaisua. 8. päivä -niminen albumi ilmestyi 8. toukokuuta.

”Sen lisäksi, että oon tänään herännyt ja keittänyt kahvit, en ole tehnyt muuta kuin levynjulkaisuun liittyviä hommia.”

Hatni ei ole jäänyt lepäämään laakereilleen, vaan on jatkanut musiikin tekemistä ja julkaisemista tasaiseen tahtiin, kuten kuusi vuotta sitten päätti. Hatnin uralle on mahtunut suvantovaiheita, jolloin luovuttaminen on käynyt mielessä, mutta myös suuria onnistumisia, jotka ovat mahdollistaneet uuden vaihteen lyömisen silmään ja paahtamisen eteenpäin. Räppärin mielestä on edelleen uskomatonta miettiä, kuinka Jyväskylän lähiössä sijaitsevassa kerhotilassa alkaneesta harrastuksesta on tullut hänelle ammatti.

Hatni eli lapsuutensa ja nuoruutensa Jyväskylän Kuokkalassa. Hänen äitinsä on kantasuomalainen ja isä marokkolainen. Hatni kokee, että tärkeimmät asiat, jotka hän kotonaan oppi olivat toisten ihmisten kunnioittaminen ja omista teoista vastuun ottaminen.

”Vaikka olen aina ollut vähän sosiaalisesti varautunut niin uskon, että mun parhaita luonteenpiirteitä on kyky ottaa ihmiset lämmöllä vastaan ja antaa niille hyvä ja reilu fiilis. Koen, että se on tullut kotoa.”

Sosiaalinen varautuminen ei käy ilmi muusikon puheesta. Hän on alusta asti täysillä mukana ja vastailee kysymyksiin epäröimättä. Hatni uskoo, että muut ihmiset eivät havaitse tätä piirrettä hänessä.

”Suojelen itseäni maailmalta, vaikka sitä ei ulkopuolelta ehkä huomaakaan. Mua ärsyttää itsessäni se, että mulla on luottamusongelmia ja vaikeuksia päästää ihmisiä lähelle.”

Hatni kuvailee Kuokkalaa hyväksi paikaksi kasvaa. Teini-iässä hän kuitenkin alkoi kiinnittää enemmän huomiota ympäristöönsä ja ymmärsi, että asiat joita hän piti normaaleina eivät ehkä olleet sellaisia.

”Tajusin jossain vaiheessa, että sellaisia ongelmia, joita isoissa lähiökeskittymissä on, ei välttämättä ole muualla. Osa tutuista on jäänyt huonolle polulle, ja osa on ottanut vastuun omasta elämästään.”

Hatni on myös joutunut kokemaan ennakkoluuloja etnisen taustansa vuoksi.

”Tuntuu pahalta sanoa tämä ääneen, mutta uskon välttyneeni pitkälti suoralta vihapuheelta, koska mulla on vain vähän tummempi ihonväri kuin sellaisella, joka välttyisi Suomessa ehkä kokonaan ihonväriin kohdistuvalta syrjinnältä. Nimeni takia kuitenkin olen joskus joutunut pohtimaan, että onko joku tilanne ollut sattuma vai onko sen takana ollut jotain muuta.”

Joskus Hatnilta on mennyt vuokrakämppä sivu suun, koska asuntonäyttö on peruttu selittämättömästä syystä. Joskus häntä on myös pyydetty paikan päällä esittämään kuvallinen henkilötodistus, koska taloyhtiön mukaan heillä on ollut huonoja kokemuksia ulkomaalaistaustaisista vuokralaisista, vaikka mukana suosittelijana on ollut asunnossa aikaisemmin asunut Hatnin ystävä.

”Joskus olen hakenut asuntolainaa. Mulla on ollut kaikki tulot ja tiedot selkeästi kunnossa, mutta sitten koko prosessi on mennyt tietyn pankin kanssa yhtäkkiä tosi hankalaksi. Sitä on tosi vaikea myöntää itselle, että se asia voi johtua rakenteellisesta rasismista, vaikka tiedänkin valitettavasti aikaisempia samanlaisia tapauksia.”

Musiikki on ollut Hatnin kiinnostuksen kohteena aina. Räppiin hän muistaa hurahtaneensa alle kymmenvuotiaana. Ensimmäiset vaikutuksen tehneet artistit ovat varmasti monelle samaistuttavia.

”Ekat isot jutut heti Smurffien jälkeen olivat ihan selkeesti Dr. Dre, 50 Cent ja Eminem. Suomalaisista Avain ja Fintelligens.”

Musiikin tekemisen Hatni aloitti yläasteella. Hän alkoi valmistaa biittejä yhdessä ystäviensä kanssa. Lainien kirjoittamisen ja niiden äänittämisen kaseteille hän oli aloittanut jo aikaisemmin.

Hatni muistaa nuoruudessaan seuranneena aktiivisesti Jyväskylän jo silloin kovaa hiphop-kenttää, jolla vaikutti esimerkiksi räp-yhtye Urbaanilegenda, dj Larren G ja Hatnia itseä muutaman vuoden vanhemmat Are, Kriso ja LX-Beats.

”Kukaan ei oikeen haaveillut siitä, että Jyväskylästä lähettäis valloittamaan koko Suomea. Kaikki ajatteli, että me ollaan täällä ja meillä on kovin juttu täällä. Monet näistä artisteista, jotka keikkailee ja on mun jälkeen ponnistanut sieltä kävi meidän kans tekemässä musaa ja hengailemassa koulun dj-sessioissa. On siistiä nähdä, että siellä olleet tyypit on nyt keikkailemassa ja tekee isoja juttuja.”

Vaikka Hatni on ollut osa räpyhteisöä ja hänellä oli sen kautta paljon ystäviä, on ulkopuolisuuden tunne vaivannut häntä jo teininä, eikä se ole täysin karissut pois vieläkään. Hän uskoo fiiliksen syynä olevan suuret ja konkreettiset päätökset, joita hän teki varhaisemmassa vaiheessa kuin ikätoverinsa.

”Silloin kun oletettiin, että jengi menee armeijaan niin mulle oli jo hyvin selkeää, että mä meen siviilipalvelukseen. Sitten parikymppisenä kaikki alkoi miettiä mihin ne lähtee opiskelemaan. Se oli viimenen vaihtoehto mulle. Mun oli pakko saada elämäntyöksi intohimon kohde. Mulla ei ollut muuta vaihtoehtoa.”

Vuonna 2013 Hatni lähti tavoittelemaan unelmiaan. Hän muutti Helsinkiin ja aloitti työharjoittelun Monsp-levy-yhtiössä. Hän toimi yrityksessä vaikuttaneen Pyhimyksen assistenttina ja teki hommia juoksupoikana. Tehtäviin kuului muun muassa tapahtumajärjestämisessä avustaminen, fanituotteiden postittaminen ja vinyylien toimittaminen levykauppoihin. Välillä toimistolle tuli artisteja käymään, joita Hatni pommitti kysymyksillä.

”Näin sen homman tosi läheltä ja sain jollain tapaa etulyöntiaseman. Harkan aikana harhaluulot karisi nopeasti pois. Ymmärsin, että nää tyypit tekee oikeasti todella paljon töitä menestymisen eteen.”

Puoli vuotta kestäneen harjoittelun jälkeen Hatni palasi vuodeksi Jyväskylään. Siellä valmistui Hyi-biisin aihio, jonka kanssa Hatni muutti takaisin Helsinkiin vuonna 2014.

”Olin tehnyt itsenäisesti hommia Jyväskylässä, mutta mä halusin muiden aktiivisesti musiikkia tekevien artistien kanssa studioon ja Helsingissä mulla oli siihen hyvä verkosto.”

Helsingissä Hatni solmi levytyssopimuksen vanhan harjoittelupaikkansa Monspin kanssa. Asiaa oli edesauttanut Hyi-biisin alkuperäisellä versiolla mukana ollut Mäkki, joka oli kertonu Hatnista levy-yhtiön johtajalle Keijo ”Kepe” Kiiskiselle.

”En ollut koko harjoittelun aikana edes nähnyt Keijoa, ja ne ihmiset jotka teki mulle sopimuksen oli eri ihmisiä, jotka otti mut harjoitteluun. Toki maailma toimii niin, että jos tuntee jonkun, ja se sanoo pari hyvää sanaa niin ei siitä haittaa ole. Haluan kuitenkin uskoa, että ne oli kaksi toisistaan riippumatonta asiaa.”

Hyi-biisin huimaan suosioon ponnahtaneella ja myöhemmin platinarajankin rikkoneella remix-versiolla vieraili Mäkin lisäksi myös VilleGalle, Kube, Nick-E Maggz, Ruma ja Tippa. Samoja artisteja kuultiin myös muilla Adi L Haslan, vuonna 2015 julkaistun Habiturientti-debyyttialbumin kappaleilla.

”Nuo oli niitä tyyppejä, jotka fiilisteli mun kanssa sitä samaa jenkkiläistä trappisoundia. Kaikki teki omasta mielestään jotain, mitä ei oltu aikaisemmin kuultu Suomessa. Se oli semmoinen pieni porukka, jossa kaikki ymmärsivät toisiaan.”

Ensimmäisen albumin jälkeen Pyhimys otti yhteyttä ja kertoi Hatnille, että tällä olisi mahdollisuus siirtyä Monspilta Universal Musicille. Hatni oli kertonut tilanteesta Kiiskiselle, jonka vastaus yllätti räppärin.

”Mä ajattelin, että Keijo ei haluais mun menevän, koska ensimmäinen levy oli menestynyt hyvin. Se kuitenkin sanoi, että mä tulen olemaan loppuelämäni ajan katkera, jos en lähde kokeilemaan. Se kehotti menemään ja tulemaan takaisin jos ei nappaa.”

Adi L Haslan toinen albumi Pieni punainen kana julkaistiin Universalin alaisuudessa vuonna 2017. Se näytti jo merkkejä Hatnin kypsymisestä artistina, tarjoten hieman vakavempia teemoja, mutta debyytiltä tuttuja klubisoundeja oli edelleen mukana.

Monista muista suomiräppäreistä poiketen Hatni on onnistunut luomaan itselleen brändin ja logon, jotka painuvat mieleen. Minttuteekannu nähtiin ensimmäisen kerran jo vuonna 2014 painetuissa fanipaidoissa ja se on pysynyt näkyvästi mukana siitä lähtien, ollen esimerkiksi myös uuden 8. päivä -levyn kannessa.

”Mietin silloin uran alkuvaiheessa, että millainen logo kuvastaisi mua. En halunnut jäädä artistiksi, joka vaan julkaisee biisejä, mutta ei erotu joukosta. Mulla on aina ollut kotona mun faijan Marokosta tuomia teekannuja. Tajusin, että se on täydellinen tapa tuoda esille mun toista kulttuuria.”

Hatni kertoi ideasta taidetta silloin opiskelleelle pikkusiskolleen. Hän suunnitteli veljensä ajatusten pohjalta logon, joka on minttuteekannun siluetti. Aluksi Hatni räppäsi teekannusta muutamassa biisissä. Pian hän huomasi, että juttu alkoi herättää ihmisissä kiinnostusta ja hämmennystä. Se sai artistin lisäämään löylyä, eikä hän koe tarvetta vaihtaa tuotemerkkiään.

”Koko mun perhe on ottanut sen ylpeydellä ja se siinä on ollut ideanakin. Mä voin yhtä ylpeästi sanoa olevani marokkolainen kuin suomalainenkin.”

Minttutee on Marokon kansallisjuoma. Sitä juodaan pienistä kupeista, sillä kannussa hautuva tee muuttaa hiljalleen makuaan, ja kaikista sen vaiheista halutaan nauttia. Tämä herättää kysymyksen: Onko Adi L Haslan tuotannon ja marokkolaisen minttuteen välillä jokin yhteys, onko koko tuotantosi samassa kannussa muhivaa teetä, joka hiljalleen muuttaa ominaisuuksiensa ansiosta makuaan?

”Toi on erinomainen kela”, Hatni vastaa heittoon. ”Voisin sanoa, että sama neste jonka kaadoin kannuun uran alkuvaiheessa on siellä edelleen muhimassa ja marinoitumassa. Nyt mun täytyy vain varoa, että se ei pääse kitkeröitymään. Ehkä mun jossain vaiheessa pitää vaihtaa vesi kokonaan, mutta kannu pysyy.”

Adi L Haslan tuotannossa tapahtunut tyylimuutos on ollut huomattava. Muutoksen siemenenä voi pitää kaksi vuotta sitten julkaistua Kevät-biisiä. 80-luvulla vaikuttaneen rockyhtye Tavaramarkkinoiden kappaleesta tehty versio saavutti huiman suosion. Kappaletta on kuunneltu Spotifyssa yli kaksitoista miljoonaa kertaa ja se oli julkaisun jälkeen listaykkösenä 41 päivää. Tämä on saavutus johon yksikään kotimainen sooloartisti ei ole yltänyt.

Ennen biisin syntymistä Hatnin ura oli suvantovaiheessa. Keikoilla ei käynyt ihmisiä entiseen malliin. Räppärin paineet tehdä jotain uraa nostattavaa kasvoivat omasta ja levy-yhtiön puolesta. Hatni ei ollut hetkeen tehnyt kappaletta sampleista ja halusi koittaa sitä pitkästä aikaa. Kohteeksi valikoitui Hatnia vanhalla skeittivideolla vastaan tullut kappale Kevät. Biisiä ei kuitenkaan lähdetty samplaamaan perinteisellä tyylillä, vaan sen kertosäkeille tehtiin uusi laulusovitus, josta vastasi laulaja Pihlaja. Vielä kappaleen valmistumisen jälkeen Hatnin mieltä kaivoi epävarmuus siitä, että voiko kappale saada huomiota.

”Me julkaistiin se aika tyhjän päälle, mutta tosi nopeesti sen julkasun jälkeen se singahti listaykköseksi. Sillä hetkellä kaikki tähdet oli oikeassa asennossa. Oli myös hienoa, että Tavaramarkkinoiden vanhat fanit selkeesti otti sen biisin omakseen. Siitä tuli kiistämätön hitti ja se on yks maagisimpia hetkiä mun uralla. Ilman tuota biisiä olisi ollut vaikeat ajat käsillä. Sen jälkeen keikkailtiin hemmetisti.”

Nykyään Adi L Haslasta puhuttaessa Kevät-kappale nousee keskusteluun nopeasti. Muusikkoa ei kuitenkaan haittaa, että yksi biisi katalogista on joidenkin mielestä ylitse muiden. Räppäri tietää, että jo ennen kappaletta hänellä oli kuuntelijoita ympäri Suomea. Hän myös tiedostaa, että monet kotimaiset artistit eivät tule tekemään ainuttakaan saman luokan kappaletta koko urallaan.

”Tilanne olisi ehkä eri jos Kevät olisi ollut mun eka single. Mun mielestä siitä tuli onnistunut kokonaisuus, jossa uudentyylinen räppi kohtaa vanhan suomalaisen melankolisen musiikin. Mä oon ylpeä tuosta biisistä ja siitä, että just meidän porukkka teki sen.”

Kevät-kappaletta seurasi myös kaksi muuta singleä Ei saada takasin meit ja Kokonaan mun. Ne jatkoivat edeltäjänsä tunteikasta ihmissuhteisiin pureutuvaa tyyliä. Hatnille muutos on itsestäänselvyys. Hän on aina tiedostanut, että mitään taidetta tehdessä saman asian toistaminen, tai yhteen laatikkoon jämähtäminen ei ole hyvä asia. Hatni tahtoo tehdä pitkän uran ja pysyä sisimmässään samana artistina, mutta samalla pyrkiä mukautumaan sen hetkiseen aikaan.

”Täysin boksissa pysyttelevien räppäreiden on vaikea ymmärtää mun muutosta. Mä tajuan sen, koska olen itsekin hiphop-puristi sydämessäni. Mun olisi kuitenkin vaikea katsoa omaa uraani taakse, jos mä olisin tehnyt Hyi-biisistä viisi remixiä. Voin aina halutessani palata juurilleni, mutta tällä hetkellä haluan nähdä mihin kaikkeen musta on artistina.”

Kuten arvata saattaa, ei kaikkien Adi L Hasla -fanien vastaanotto esikuvansa uusille tuulille ollut myönteinen. Jotkut pitkäänkin mukana olleet kertoivat räppärille suoraan, että eivät aio enää Kevät-kappaleen jälkeen korvaansa lotkauttaa tämän tuleville julkaisuille. Artisti itse ei edes kaipaa tällaisia ihmisiä nurkkaansa.

”Mä en ymmärrä tuota asiaa fanituskulttuurissa. Ei mun lempiartistien kaikki teokset tee muhun vaikutusta, mutta se ei tarkoita ettenkö seisoisi sen ihmisen takana. Tuollainen touhu on sama, kuin joku fanittaisi futisseuraa, joka voittaa Mestarien liigan, mutta hylkäisi ne heti ykkösdivariin tippumisen jälkeen. En arvosta niitä, jotka haluavat vain olla osa jotain, mikä on suosittua. Mulla on paljon faneja, jotka ovat olleet mun puolella koko ajan. En mä tarvi tyyppejä jotka vaatii mua tekemään sellaista musiikkia josta ne itse tykkää.”

Vanha tuotanto tulee kuitenkin aina olemaan osa Adi L Haslaa. Hatni tietää, että osa ihmisistä tulee keikalle varhaisten kappaleiden takia. Niitä he tulevat myös kuulemaan, vaikka se ei aina artistille helppoa olisi.

”Pakko myöntää, että joitain vanhoja biisejä esittäessä alkaa vähän korvat punottaa. Sitä ajattelee vaan, että kylläpä näiden biisien tekijä on ollut nuori ja röyhkeä kaveri, mutta se on osa tätä hommaa. Se oli mun todellisuus silloin, enkä mä voi paeta sitä. Uskon, että melkein jokainen artisti kamppailee tämän saman asian kanssa.”

Hatni myöntää, että räppi on kasvattanut Suomessa jalansijaa jatkuvalla tahdilla. Hänen mielestään maasta löytyy paljon räiskyviä artisteja, jotka uskaltavat tehdä omanlaistaan ja erilaista musiikkia. Silti monet artisteista pysyttelevät itselleen turvallisella alueella, ja tekevät sitä, mitä heiltä odotetaan. Hatni ei usko, että pitkässä juoksussa se vie alaa oikeaan suuntaan.

”Toivoisin suomalaiseen räppiskeneen lisää yllätyksellisyyttä. Tämä on samalla muistutus mulle itselleni.Toivon, että voin jonain päivänä katsoa uraani taaksepäin ja ajatella, että ei ollut toista samanlaista tyyppiä.”

Suomessa menestyminen muusikkona ja varallisuuden näyttäminen julkisesti herättää nopeasti vihjailuja nesteen kihahtamisesta hattuun. Myös Hatni on saanut tätä osakseen.

”Kuittailua on tullut ihmisiltä jotka luulevat tuntevansa mut. Ne ajattelee, että oon kusipää, koska oon muuttunut ihmisenä. Ne ei ymmärrä sitä, että mulla ei ole ikinä ollut tarkoitus jäädä sellaiseksi tyypiksi, jona ne on mut nähnyt.”

Hatnille ainut tärkeä persoonallisuuteen liittyvä palaute tulee lähipiiriltä, joka on pysynyt aina samana.

”Niin kauan kun perhe, ystävät ja kollegat eivät huomauta käytöksestäni tiedän kaiken olevan kunnossa.”

Adi L Haslan viime vuonna julkaistu Rikastu tai kuole yrittäjänä -ep käsittelee jopa sarkastisesti Hatnin menestyksen myötä kohtaamaa kritiikkiä ja arvostelua. Ep on artistin itse itselleen tekemä hypelevy.

”Jos ihmisiä ärsyttää ja niillä on vaikeuksia puhua mulle siitä, että mä tienaan räpillä tai ostan niillä rahoilla mersun, niin tässä on teille kokonainen ep, jolla mä räppään niistä asioista.”

Ep, jonka nimi on lainattu väännellen 50 Centin klassikkoalbumilta, käsittelee myös Hatnin yrittäjyyttä ja omaa levy-yhtiötä. Monopoli Music on Hatnin ja Ville Tuuliniemen viime vuonna perustama yritys. Se toimii Universalin kanssa jakeluyhteistyössä. Sen tarkoitus on helpottaa mixtape- tai ep-julkaisujen tekemistä. Lisäksi Hatni haluaa auttaa nousevia artisteja antamalla heille levytyssopimuksen ja uraneuvoja.

Räppärin työpöytä on jatkuvasti täynnä. Hatni kuitenkin uskoo osaavansa lopettaa ajoissa vaikka raja on tullutkin joskus lähelle.

”Mä rakastan näitä hommia ja mun perustarve on luoda, mutta joskus tokan levyn aikoihin menin ehkä liian pitkälle. Lähdin noihin aikoihin kahden viikon lomalle Thaimaahan kavereiden kanssa. Muutaman päivän päästä lennätin kuvausryhmän paikalle filmaamaan musavideota. Jälkeenpäin ajateltuna, laiminlöin mun frendisuhteet ja levon tarpeen.”

Uusi 8. päivä -levy kertookin räppärin paineista, jotka ovat syntyneet musiikkialalla työskentelystä, tulevaisuuden epävarmuudesta ja vuosien aikana kasvaneesta taakasta.

”Huomasin Kevät-biisin jälkeen, että viikot menivät maanantaista torstaihin studiolla, jonka jälkeen lähdettiin viikonlopuksi keikkailemaan. Tuntui, että luupin pitää katketa. Viikkoon pitää saada kahdeksas päivä.”

Levyn valmistuessa Hatni huomasi, että tekoprosessi oli se hänen pitkään toivoma lisäpäivä, jona hän pystyi käsittelemään vuosien mittaan syntyneitä muutoksia ja tunteita. Räppäri toivoo levyn tarjoavan ylimääräisen hetken myös sitä tarvitseville kuulijoille.

Vierailijoina 8. päivä -albumilla on Elias Gould, Pihlaja ja Lukas Leon. Albumi on artistin mukaan hänen tuotantonsa ehjin kokonaisuus.

”Levyn biisit ovat erilaisia, mutta niiden tuotanto, miksaus, äänimaailma ja tematiikka kohtaavat. Melankolisuus vallitsee koko levyllä ja jossain vaiheessa vähän säikähdin sitä. Tajusin kuitenkin, että näin tää on tarkoitus tehdä.”

Hatni kokee ylittäneensä urallaan kaikki odotukset. Nälkä ei kuitenkaan ole laantunut. Hän toivoo, että saisi houkuteltua keikoilleen suurempia yleisöjä ja vallattua masiivisempia lavoja. Artistilla on lisäksi muitakin haaveita.

”Kolme levyä julkaisseena ei tunnu siltä, että pitäisi julkaista heti kolme lisää. Toki jos haluan isompia keikkoja niin myös musiikin tekemisen pitää jatkua. Haluan kuitenkin laajentaa artistiuttani. Esimerkiksi jos joskus tarjoutuisi mahdollisuus näytellä rooli jossain sopivalta tuntuvassa projektissa, tarttuisin siihen epäröimättä.”

Adil Hatnin työmoraalilla ei siis olisi pahitteeksi vaikka viikossa olisi yhdeksäskin päivä.