”Se kausi, josta levymerkki tullaan muistamaan on tässä laatikossa” – arviossa Eteenpäin!-boksi

M.A. Numminen ja Pekka Gronow julkaisivat Eteenpäin!-levymerkkinsä turvin suomalaisen undergroundin kruununjalokiviä. Svart pakkasi "yhtiön" historiaa laatikkoon.


Eteenpäin!  Vorwärts! Forward! Antaŭen! 
Svart/Eteenpäin!
8,0

Jos Love onkin suomalaisista levy-yhtiöistä merkittävin, kummallisimman tittelin voisi puolestaan antaa Lovea puoli vuotta aiemmin aloittaneelle Eteenpäin!-levymerkille.

Yhtiöstä puhuminen olisi kuitenkin liioittelua: M.A. Nummisen ja Pekka Gronow’n yhdessä perustama levymerkki oli enemmän harrastus kuin liiketoimintaa. Levytyksiä tehtiin missä pystyttiin: osakunnissa, yöllä Kulttuuritalon studiossa ja Yleisradiossa valvovien silmien välttäessä. Kustannukset pidettiin alhaalla kaikin mahdollisin keinoin: muusikoille maksettiin levyinä tai ei ollenkaan, kannet kasattiin itse ja Teosto-maksuilta vältyttiin, kun kukaan lauluja tehnyt ei siihen liittynyt.

Alkuperäisenä toimintakautenaan 1966–1970 yhtiö julkaisi neljätoista seiskatuumaista sekä yhden lp:n. Ne kaikki ja paljon niihin liittyvää aineistoa on nyt koottu Svartin koostamalle neljän cd:n tai kuuden lp:n kokoelmalle.

Yhtiön ja kokoelman suurin tähti on tietenkin M.A. Numminen. Tämä on julkaisun kannalta myös hieman ongelmallista. Kyse ei teosten laadusta, vaikka Nummisen Wittgenstein-ep:n lahjaksi saanut John Fahey valittelikin hienon idean heikkoa toteutusta. 

M.A. Numminen laulaa! (1966), M.A. Numminen laulaa jälleen (1966), Wittgenstein Pop (1966), Schubert-lauluja (1968) ja In Memoriam LP (1967) ovat kaikki suomalaisen undergroundin kruununjalokiviä, eivätkä Loven julkaisemalle Taisteluni-lp:lle (1970) päätyneet raidat tai pari muuta hajasingleä ole juuri heikompia. 

Pulmana on kuitenkin se, että ne ovat kaikki olleet hyvin saatavilla jo aiemmin. Kun sama koskee myös levyllä olevaa filosofi S. Albert Kivisen ep-levyä (1968) sekä Nuoren Voiman liiton Musiikkiantologiassa (1969) ja julkaistuja Suomen Talvisota 1939–1940:n kappaleita, on melko turvallista olettaa, että Eteenpäin!-levytyksistä kiinnostuneille boksin kaksi ensimmäistä cd-levyä eivät juuri tarjoa uutta.

Onneksi Jukka Lindforsin erinomaiset tekstit avaavat kappaleiden taustoja kuitenkin niin kiinnostavasti, että niitä kuuntelee tuorein korvin: on hykerryttävä ajatella, että esimerkiksi Nummisen omaleimaisia Schubert-tulkintoja jaettiin luokkasormus-tilausten kylkiäislahjoina.

Boksin toisella puoliskolla skaala laajenee Nummisen ystäväpiiristä muuhun undergroundiin. Nuoren voiman liiton antologia, joka on otettu mukaan kokonaisuudessaan, esittelee sellaisia melko unohtuneita 1960-luvun lopun underground-yhtyeitä kuin Titta Sipponen & The Saturdists, Those Lovely Hula Hands ja Soosi ja Muusi. Pekka Vennamon siskon Meri Vennamon johtama Those Lovely Hula Hands levytti yhtiölle oman ep-levynkin persoonallista taidefolkiaan.

Omat seiskatuumaiset tekivät myös Sperm!, Kekkosen äänenlaskentaa kappaleillaan 1962 ja 1968 dokumentoinut J.O. Mallander ja rumpu-saksofoniduettona vapaata jatsia levyttäneet Jouni Kesti ja Seppo I. Laine. Ehkä kauimmas Nummisen omasta tuotannosta päätyivät Sulo Vakkarin työväenlaululevy ja ruotsalainen progeyhtye Baby Grandmothers.

Viimeisellä levyllä on myös 40 minuuttia ennen julkaisematonta aineistoa Nummisen omasta arkistosta. Siitä kiintoisinta on ”soittotaidottomien big bandin” Nalle Puh Orgiastic Cultivatorsin kaksi Keski-Suomalaisella osakunnalla 1965 tallennettua kappaletta. Yhtyeen svengi on vähintään persoonallista.

Kaikkinensa Eteenpäin!-boksi on upeaa työtä tarkkoine soittajatietoineen, alkuperäisjulkaisujen kansikuvineen ja Jukka Lindroosin mainioine historiikkeineen. Pieniä kauneusvirheitä on kaksi: mukaan ei saatu John Faheyn persoonallista tulkintaa Finlandiasta, jonka Gronow junaili julki Toivo Kärjen Sävel-levymerkillä.  Lisäksi kokoelman kappalejärjestys on selvästi suunniteltu lp-versiota ajatellen – cd-versio olisi voitu koostaa myös tarkemmin kronologiseksi.

Niistä nipottaminen on kuitenkin melko pikkusieluista, kun tarjolla on tällainen annos Suomen alkuvoimaisinta undergroundia. Vaikka Eteenpäin!-levymerkin tarina jatkui myöhemmin Loven alamerkkinä ja sittemmin Nummisen omana projektina, se kausi, josta levymerkki tullaan muistamaan on tässä laatikossa.