Suomiprogen legenda nostaa jälleen päätään – Wigwamia taidenäyttelyssä ja klubin lavalla

Wigwam on jälleen kerran ajankohtainen yhtye paristakin syystä. Ensinnäkin yhtyeen ikimuistoisia suomiprogen klassikkoteoksia pääsee kuulemaan harvakseltaan keikkailevan Wigwam Revisited -kokoonpanon esittämänä. Toiseksi, suomiprogen kaanoniin lukeutuvien albumien ensipainosten silmiä hivelevää kansitaidetta pääsee ihailemaan gallerian seinällä.

Suomalaisen modernin jazzin ja progen ensiaskeleet -näyttely on avoinna 10. tammikuuta asti Helsinginkadun Rupla-kahvilagalleriassa. Wigwam-levyjen lisäksi esillä on sata muuta alkuperäispainosta sekä Andy Lohnerin ja Joanna Linnainmaan teos, jossa vinyylilevyjen päälle on maalattu Vesa-Matti Loirin 4+20-albumin kuvitus.

Wigwam Revisited kokoonpanossa vaikuttavat Jukka Gustavsonin johdolla Mikko Rintanen, Pekka Nylund, Petri Asiala ja Jan Noponen. Yhtye nousee Muissa maailmoissa -klubilla Helsingin Korjaamon lavalle 6. helmikuuta. Lavan lämmittelystä vastuu on annettu nuoremman polven kitarapsykedelian edustajille Death Hawksille ja Kiki Paulle.

Death Hawksin Teemu Markkula ja Kiki Paun Pauli Saarikivi, kertokaa henkilökohtaisesta suhteestanne Wigwamiin ja bändin merkityksestä itsellenne?

Teemu: ”Säveltäminen, sovittaminen ja soittamisen meininki, sekä miten nämä yhdistetään erittäin vetovoimaisella tavalla, ovat asioita, jotka tulevat ensimmäisenä mieleen Wigwamista. Mielenkiintoisten melodioitten kuljettelu, rytmiikka ja rullaus alkoivat kiinnostaa enemmän Wigwamin löydyttyä. Alettiin tuolloin soittokavereiden kanssa luoda myös pidempiä sävelteoksia joissa tapahtui yllättäviäkin käänteitä usein kuitenkin lopussa palaten vielä kappaleen teemaan. ”

Pauli: ”Wigwam on Tasavallan Presidentin ohella merkittävin suomalainen progerockbändi, ja myös yksi tärkeimmistä Love Recordsin bändeistä. Wiguilla on laaja ja musiikillisesti hyvin monipuolinen tuotanto, josta tunnen itse tuskin puoliakaan. En ole myöskään nähnyt bändiä missään muodossa livenä, joten odotan keikkaa innolla.”

Mainitkaa yksittäinen suosikkikappaleenne Wigwamin tuotannosta?

Teemu: ”Todella vaikea kysymys, sillä loistavia biisejä on monia ja niiden loistavuus kumpuaa eri perusteista. On Gustavsonin mieltä kiihottavat sävellykset ja toisaalta Jim Pembroken poptaju ja tarinalliset tekstit. Gustavsonin tekstejäkään ei tosin voi väheksyä – ne ovat omalla tasollaan. Viimeisin biisi mitä olen bändiltä fiilistellyt, on itse asiassa ensimmäinen sinkku Must Be the Devil. Heti kun sain kuulla tulevasta keikasta niin ensimmäinen biisi minkä pistin soimaan oli jostain syystä Being-levyn Pedagogue.”

Teemu: ”Valitsen kuitenkin suosikkibiisikseni Fairyportin. Olen aina pitänyt Fairyport-biisin laulumelodiaa erittäin syleilevänä. Gustavson laulaa koskettavasti. Sanoitukset kuvaavat hyvin universumin pienen lapsen hämmennystä ja eksyneisyyttä. Etsien vastauksia, mutta löytäen tyhjyyttä, silti tarpeeksi vahvana jatkamaan. Biisin kuljettelu ja tapahtumat pitävät hienosti otteessaan ja jännityksessä. Hienoja harmoniapurkauksia ja draamallisuutta. Väliosan monipuolinen ilmaisu ja kehitys näyttävät kertojan koko maailman. Sävellys ja sovitus upean musikaalista neronleimahdusten vyöryä!”

Pauli: ”Tähän on vastattava Luulosairas, vaikka se ei ole likimainkaan bändin paras kappale. Se on kuitenkin biisi, jonka kautta ensimmäisen kerran innostuin Wiguista ja aloin tutustua bändin tuotantoon laajemmin. Ja hienolta se kuulostaa edelleen!”

Haluatteko kommentoida Wigwamin kansitaidetta?

Teemu: ”Fairyportin kannet ovat itselleni ne kauneimmat Wigwamin levyn kannet. Siinä on vielä ensimmäisen levyn painetuissa kansissa ollut Wigwam-logo paksukaisilla kirjaimilla hieman muunneltuna. Kuva edustaa hyvin levyn sisältöä, vaikkakin enemmän Gustavsonin Joined to Consciense -teoksen osalta. Vanhasta Chianti-pullosta kaatuva väritön kadotuksen virta kääntyykin värien kyllästämäksi keijukaisten valtamereksi ja valtakunnaksi. Kaikki tämä keskellä mustaa avaruutta, mistä kuva vangitsee katsojansa. Upea Jorma Auersalon toteutus Gustavsonin visioon.”

Pauli: ”Wigwamin musiikin ohella diggailen erittäin paljon bändin alkuaikojen hipahtavaa kansitaidetta. Erityisesti Being ja Nuclear Nightclub ovat hienoja ja ovat myös kestäneet hyvin aikaa.”

Muissa maailmoissa: Wigwam Revisited, Death Hawks, Kiki Pau
6.2.2016 Helsinki, Korjaamo
Tapahtuman Facebook-sivu

Suomalaisen modernin jazzin ja progen ensiaskeleet
10.1.2016 asti, Helsinki, Rupla
Näyttelyn Facebook-sivu