Ääni ja Vimma lähestyy semifinaalivaihettaan, lue Amorphis-Koivusaaren tuomarikommentit

”Ei sitä itse 16-vuotiaana yhtä hyvin soittanut”, tuumii Amorphis-kitaristi uusista tulokkaista. Vaan mitä tuomarit tykkäsivät Koivusaaren esityksestä parikymmentä vuotta sitten, kun tämä itse soitti nuorena kloppina death metalia Dingo-ajan Suomessa?

Teksti: Laura Haapala, kuva: Hannu Nieminen / Nuorisoasiainkeskus

Tänä vuonna kuudettatoista kertaa järjestettävän Ääni ja Vimma -bändikatselmuksen alkukarsinnat saatiin päätökseen viime viikonloppuna. Tapahtuman tuottajan Tiina Toivosen mukaan bändikilpailun taso on pysynyt pitkälti samana viimeiset viisi vuotta.

”Teknistä osaamista on paljon, mutta oma ilme ja biisintekotaito ovat monilta vielä hakusessa. Musiikkityylitkin ovat pysyneet jo jokusen vuoden ennallaan. Bändit soittavat lähinnä vaihtoehtorockia tai metallia”, Toivonen sanoo.

Amorphis-kitaristi Tomi Koivusaari tuomaroi Arabian nuorisotalon metallikarsinnassa 18.-19.3. Tuomarin pesti oli Koipparille toinen – ensimmäisen kerran hän oli käynyt tuomaroimassa viitisen vuotta sitten liki 40 asteen kuumeessa. Siitä kerrasta ei ymmärrettävästi ollut jäänyt vahvoja muistijälkiä, mutta tällä erää taso oli kova.

”Tuomarointi oli yllättävän vaikeaa. Monella bändillä kaikki tuntui olevan läjässä esiintymistaitoa myöten. Ei sitä itse tuossa iässä, noin 16-vuotiaana, yhtä hyvin soittanut.”

Koivusaari on itsekin ottanut kerran osaa bändikilpailuun Amorphista edeltäneellä Abhorrence-yhtyeellä. Koippari kertoo löytäneensä juuri Abhorrencen tuomaristolta saamat kirjalliset palautteet.

”Silloin ei death metalia paljon tajuttu. Papereissa esimerkiksi kyseltiin, että ’onko tämä jokin uskonnollinen riitti, kun laulaja noin örisee?’. Kyllä me keikka Rautatieasemalle voitettiin, käytiin siellä soittamassa keskellä perjantaipäivää”, Koivusaari muistelee.

Eniten opittavaa Ääni ja Vimma -kisailijoilla on Koivusaaren mielestä oman ilmeen löytämisessä.

”Muutamilta bändeiltä löytyi jo omaakin suuntaa, mutta omaperäisyydessä oli vielä useimmilla kehitettävää. Esikuvat kuuluivat läpi. Children of Bodomia, Nightwishia, Morbid Angel -henkistä vanhan liiton thrashia ja Soilworkin tyyppistä rytmillistä jynkytystä oli ainakin kuunneltu”, Koippari luettelee.

”Toisaalta soittajat ovat nuoria, joten omaperäisyys kehittyy vielä, jos bändit pysyvät kasassa.”

Toimittaja ja Hevi opas Helsinkiin -kirjailija Juhana Hurula teki tuomarointidebyyttinsä viime viikonloppuna Kauniaisten nuorisotalon metallikarsinnoissa. Soittajien tekninen taso hämmästytti myös Hurulaa.

”Rockin tulevaisuudesta ei tarvitse olla huolissaan. Yhteissoitto oli järjestään napakkaa ja virtuoosimaisiakin esityksiä nähtiin. Joukossa oli muutamakin potentiaalinen tähti”, Hurula uskoo.

Hurula oli ilahtunut lajityyppien moninaisuudesta. Alagenrejä löytyi thrashista bläkkikseen ja progesta nu-metaliin.

”Muutama bändi soitti jopa juurevaa, 1970-lukuista parrakkaiden setien roots-rockia.”

Ainoa harmistus oli naismuusikoiden vähyys. Hurula olisi toivonut näkevänsä, että myös tytöt soittavat nykyään bändeissä.

”Mimmien puuttuminen tuki stereotyyppistä käsitystä metallimusiikin homogeenisyydestä. Viimeinen lähde -bändissä oli sentään kaksi mimmilaulajaa. Se oli niin kova yhtye, että pääsi jatkoonkin.”

Ääni ja Vimma jatkuu semifinaaleilla ensi viikolla. 150 bändistä semifinaaleihin valittiin kaikkiaan 40 orkesteria, jotka jatkokisailevat Glorian lavalla 11.–15.4. Semifinaaleita on kaikkiaan viisi, ja niistä valitaan loppukilpailuun 10 kokoonpanoa, kaksi kustakin välierästä. Finaali järjestetään lauantaina 16.4. Gloriassa.

Ennen semifinaaleita lauteille päästetään kuitenkin nuoremmat juniorit. 11–15-vuotiaat musikantit kisailevat JunnuVimmassa Arabian nuorisotalolla ensi viikonloppuna 8.–9.4. JunnuVimman voittaja pääsee palkinnoksi esiintymään myös isompien tapahtumaan, eli soittaa Äänen ja Vimman finaalissa viikkoa myöhemmin. Sekä semifinaalit että finaali alkavat klo 19 ja kaikkiin tapahtumiin on vapaa pääsy.

www.nk.hel.fi/aanijavimma