Räppärinä suuremmalle yleisölle tutuksi tullut Hannibal Stark on synnynnäinen johtaja, nimeomaan siksi ettei käyttäydy kuin sellainen.
Vuosituhannen taitteessa yhdessä riimipartnerinsa Sopan, ja kaksikon keuliman Tulenkantajat-yhtyeen kanssa nimeään tutuksi tehnyt mies saa tänään täyteen neljä vuosikymmentä tallaamista tällä planeetalla. Planeetta Funk on puolestaan levy, jolla Hannibal seuraavaksi julkisesti esiintyy. Haamun ja 6mäen kanssa kootun Tre-Funk III -yhtyeen esikoispitkäsoitto julkaistaan torstaina.
Funk-taivaankappaleen maantieteellisestä sijainnista emme ole saaneet varmuutta, mutta välimatkat yleensä eivät ole olleet Hannibalille ongelma. Tulekantajat, ja sitä edeltänyt Nuoret Herrat -kokoonpano olivat eteläisemmälle Suomelle uuden ulottuvuuden edustajia, kun räppiä varsinaisesti ensimmäisen kerran tämän maan kamaralle kylvettiin. Rovaniemeltä operoineet, ja myös sinne muualta maasta tekijöitä vierailuille vetäneet yksiköt muistuttivat katettavan katveemme laajuudesta.
Jo ajat sitten tamperelaistuneen Rollo-OG:n karisma perustuu maanläheisyyteen. Hane ei välttämättä halua olla kaikkien kaveri, mutta ajallemme poikkeuksellisesti hän kuitenkin huomioi muiden läsnäolon niin lähellä kuin kauempanakin, aina.
Jii-Pee (Kultabassokerho):
”Hannibalin musassa ja persoonassa on ollut aina vahvasti läsnä myös käsitys aseman mukanaan tuomasta sosiaalisesta vastuuntunnosta. Hannibal on tän genren ehdottomia OG-tason hahmoja.”
Hiphop-kulttuuriin ei voi syventyä tosissaan kiinnostumatta maailmasta laajemminkin. Musiikillisesti tämä näkyy Hannibalin kohdalla kiinostuksena muun muassa funkkiin, jazziin ja iskelmään. Hannibal & Musta Moottori -yhtyeen kaaren aikana mies esiintyi jopa enemmän laulajana kuin räppärinä. Tässäkin toimessa korostui kursailemattomuus: tunne on tekniikan ja kikkailun edellä, aina.
Kalle Kinos:
”Hannibal on musta kevyesti Suomen karismaattisin MC lavalla. Kaveri on oma itsensä, suoraviivainen ja itsevarma ilman mitään temppuiluja, ja saa katseet lukittumaan itseensä vaivatta. Laulujen ja levyjen tekijänä loistava kirjoittaja ja dramaturgi. Helposti paras poliittisesti kantaaottava MC. Itsellä on tavoitteena saada Hane kiinni joku päivä räppärinä, se on korkea rima. Aliarvostettu lapin gangsta. Suomen top 3 all time great.”
Kulttuuri kiinnostaa päivänsankaria myös sen ruumiillisessa muodossa. Liverpoolin mieheksi profiloitunut Stark on futismies henkeen ja vereen, kuten tavataan sanoa.
Tästä viimeaikaisena osoituksena aiheeseen keskittyvä, Mervi Vuorelan kanssa toimitettava ohjelma Jumalan käsi Radio Helsingillä. Olen käynyt Hanen kanssa useita, tunnetasolla hyvin syviä keskusteluja suhtautumisesta kuningaslajiin. Huolimatta edustamiemme leirien eroista, olemme selvinneet näistäkin kunnialla ja kunnossa.
Jenkkiräpin suhteen Hannibal oli pitkään vain ja ainoastaan länsirannikon, vähän ehkä etelän mies. Gangsta, gangsta, joskin myös ajatteleva sellainen oli ainoa mikä kelpasi. Vasta vähän alle 10 vuotta sitten kävimme kuitenkin hauskaa ajatuksenvaihtoa; Hane oli löytänyt järjen hiventä myös siitä, mikä 2000-luvun alussa oli vallitseva normi; New York -rapista! Samoihin aikoihin aukesivat kuitenkin myös laajemmat musiikilliset padot – jazzmuusikoiden nimet alkoivat vilistä miehen jutuissa enenevissä määrin.
Lempi Joe:
”Karismaattinen kyllä! No sell out!”
Periksi antaminen ei ole ollut vaihtoehto, sen paremmin laajemman kulttuurin kuin henkilökohtaisen elämänkään osalta. Joku näkee tämän varmasti pohjoisen karaiseman ihmisen ominaisuutena, ehkä se on sitäkin. Vaikken asiaa tarkemmin tunne, uskon luonteen lujuuden tulleen tavalla tai toisella ensin kodin, sittemmin ympäröivän maailman kasvattamana. Hiphop voi viedä ihimisen moneen suuntaan, tässä tapauksessa väitän myös sen estetiikan ja asenteen osallistuneen hienon, nyt jo melkein aikamiehen kasvuun.
Se hieno ryhmä, joka Hannibalin ympäriltä on tullut tutuksi, ei varmasti ole valikoitunut sattumalta. Soppa, Edorf, Stepa, J-Laini, Tykopaatti, Tapani Kansalainen, Kilari Audio, DJ Massimo, Dxxxxa D, Are… Listaa on mahdotonta koota unohtamatta jotakuta merkittävää tekijää. Yksi pitkäaikaisista yhteistyökumppaneista puhuu seuraavassa.
Jodarok:
”Hannibaali ei tingi periaatteistaan, eikä pelkää kertoa mielipidettään. Kuitenkin mukaan mahtuu elämän koko muu kirjo, se on kokonaisvaltainen tyyppi eikä aatteen tai ismin keulakuva. Hannibaali ja mies itse, Hannu Stark on hyvin lähellä toisiaan. Stark on vähä iisimpi.”
”Hannu on mun hyvä ystävä, me ollaan tunnettu noin vuosituhannen vaihteesta asti ja pääosin pidetty tiiviisti yhteyttä – juonittu musakuvioita, jauhettu mitälie maan ja linnunradan väliltä, tilitetty asioistamme, juhlittu, palloiltu isosti ja jossain väleissä tehty musaakin. Näistä vois juuttua jauhamaan piiiiit-käään. Kaiken mentoroinnin edellä, mun ekat festarilava- ja muut isommat keikkakokemukset on freestylejä TK:n kanssa. Samanlaista apua Hannulta on saanut moni muu aloitteleva artisti Suomessa. Jos se diggaa, se jeesaa jotenkin. Free Hane!”
Jos minä olisin Hannibalin kaltainen nuori mies, vaivautuisin kaikesta edellä olevasta. Hän osannee ottaa sen paremmin sinä miksi se on tarkoitettu, isona veljellisenä hatunnostona. Alla muutama oma suosikki sankarin tuotannosta.