Kiitoradalla 3/15 – Viisi suomalaista bändiä, jotka itse kunkin kannattaa ottaa haltuun

Ella Prokkola

Rumba 4/15 on jo tiukasti viimeistelyä vaille valmis, mutta nostetaanpa vielä kertaalleen esille edellisen numeron bubbling under -osasto.

Rumban 3/15 Kiitoradalla-palstalla esiteltiin jälleen viisi Rumban ja Radio Helsingin mielestä lupaavaa orkesteria. Jos siis hyvää uutta musiikkia kaipaat, täältä pesee.

Kiitoradalla-palsta toteutetaan yhdessä Radio Helsingin The New Music Show’n kanssa. Ohjelman toimittavat Nick Triani ja Emma Kemppainen.

Toimittanut: Anna-Maija Lippu

Vili

20-vuotias helsinkiläinen Vili edustaa uuden suomipopin tee-se-itse-sukupolvea, joka säveltää, sanoittaa ja tuottaa omat kappaleensa. Aiemmin nuorukainen teki musiikkia englanniksi, mutta hiljattain hän vaihtoi laulukielen suomeen. Tästä esimakuna toimiva kappale Univerho on autenttista kitarapoppia tarttuvalla kertosäkeellä. Biisiä kelpaisi kailottaa autoradion säestyksellä kesäisellä road tripillä.

Laulu on vielä hiomatonta, mutta poikamaisen kirkas ääni sopii kappaleen haaveilevaan tunnelmaan. Somessa Vili siteeraa motivaatiosta kertovia lausahduksia ja julkaisee kotitekoisia covereita, aivan kuten nuoren, päämäärätietoisen muusikon pitääkin.

Emma Kemppainen: ”Viikon sisään Vili lähetti meille toistamiseen demonsa – joka oli alun perin laulettu englanniksi – uusiksi tuotettuna ja loi jotain, joka kuulostaa ehdalta pop-hitiltä!

www.facebook.com/vilikiljunen

Ghosts on TV

Viidestä Sibelius-lukion kasvatista koostuva Ghosts on TV yhdistelee omien sanojensa mukaan ”post-punk revival -soundia indierock-laulumelodioihin”. Paljon paremmin poikien tyyliä on vaikea kuvailla. Ensimmäinen julkaistu kappale on kaihoisa mutta nopeatempoinen Lay Yourself Down, jonka taidokas kitaranäppäily ja vimmainen rummutus vievät tasokkaan autotallimeiningin maisemiin.

Laulaja Ossi Björnin ääni muistuttaa Snow Patrolin Gary Lightbodya, mistä herääkin mielleyhtymä, että kappale voisi mennä läpi brittibändin uutena singlenä. Mutta korvaavat he sitten nuukahtaneen Snow Patrolin tai eivät, kokoonpanolle löytyy paikka vähintään kotimaan rock-markkinoilta.”

Nick Triani: ”Nämä jätkät ovat kokemattomia ja hyvin nuoria, mutta heillä on melodiantajua, he näyttävät hyvältä ja osaavat tehdä biisin. Luonnettakin löytyy. Ghosts on TV:tä kannattaa seurata.

www.soundcloud.com/vtnostsohg

Castletics

25-vuotias house-tulokas Castletics on kotoisin Helsingistä, mutta artisti tekee tällä hetkellä töitä niin sanotusti ”haamutuottajana” Pariisissa. Ensimmäisen oman tuotoksensa hän julkaisi jo pari vuotta sitten, ja Soundcloudista löytyy kiitettävä remixkin. Kuitenkin vasta uusin kappale Waiting herättää todellisen mielenkiinnon.

Amerikan syvän etelän latotansseja muistuttava kitarasoundi rullaa keinuttavasti konerytmin mukana. Kieltämättä tämä tuo pieniä deja vu -viboja David Guettan Lovers on the Sun -hitistä, mutta ote on tuore ilman EDM-pimpelipomia. Lauluaan kappaleeseen on lainannut amerikkalainen Induce, ja sen voisi kuvitella soivan klubeilla myös rapakon takana.

Emma: ”Tämän hetken kantritrendi on kuultavissa ysärireivi-fiilikseen yhdistettynä. Waiting voisi hyvinkin täyttää tanssilattian.

www.soundcloud.com/castletics

MSRBL

”Pop-sensibiliteetti korkealla!” toteaa YleX artistista nimeltä MSRBL ja kuvailee musiikkia Kentin, Sin Cos Tanin ja Depeche Moden sekoitukseksi. Kuvailu osuu jotakuinkin nappiin. Jyväskylästä tuleva elektroprojekti alkoi vuonna 2010, ja Soundcloudiin ladatuista biiseistä päätellen kehitys on ollut tasaisen vahvaa.

Kaksi uusinta kappaletta I Feel So Low ja More (ft. Dan Shelter) ovat radioystävällisiä konepop-biisejä, jotka ovat täynnä tanssittavaa potentiaalia. MSRBL sanoo itse saavansa vaikutteita 1980-luvun syntikkasoundeista ja tämän hetken EDM-musiikista, ja hän yhdisteleekin näitä kahta saumattomasti.

Nick: ”MSRBL:n tyylisuunnassa on ripaus Sin Cos Tania. I Feel So Low on onnistunut elektroanthemi.

www.soundcloud.com/msrbl

Retro Station

Vuonna 2011 neljä helsinkiläistä lukiolaispoikaa päätti perustaa bändin. Kolme vuotta myöhemmin he soittivat jo Tavastialla nimellä Retro Station. Yhtyeen soundi tuo toivottua pirteyttä kotimaiseen indieen. Viime vuonna Spotifyn valikoimiin ilmestyneeltä Golden Crowns -ep:ltä kuuluvat nuoruuden into ja luovuus, vaikka materiaali ei vallankumouksellista olekaan. Laulaja Henri Piispasen ääni tulee kovaa ja korkealta, eikä se jää mahtipontisten kitaravyöryjen peittoon.

Retro Station tarjoaa helposti lähestyttävää hyvän mielen poprockia, jonka tahtiin heiluisi mieluusti festareiden alkupäivän auringonpaisteessa. Ja plussaa suupieliä nostattavasta Desperate Days -kappaleen musiikkiviedosta!

Nick: ”Retro Station lainaa selvästikin Rubikilta, mutta näkemys on vielä popimpi. Tuotantoa parantamalla yhtye voi lähteä todelliseen nousukiitoon.

www.facebook.com/retrostationmusic