Björkin äkkiarvaamatta julkaistu Vulnicura on väkevä albumi, jota ei voi kuitata klikkauksella ja tykkäyksellä

23.01.2015

Björkin albumi joutui vihulaisten käsiin ja vuoti julkiseksi ennen aikojaan. Tämän johdosta islantilaistähti julkaisi albuminsa paria kuukautta aiemmin kuin alun perin piti. Vulnicura on nyt myytävänä ainakin iTunesissa.

Jukka Hätinen latasi levyn, kuunteli sen ja kertoo nyt aiheesta mielipiteensä. Arvion perusteella levy vaikuttaakin niin vahvalta tapaukselta, että kannattaa kuunnella tarkkaan.

Tähän linkitettäisiin albumin virallinen single, jos sellainen olisi YouTubessa kuultavana. Ei sitten.

Björk: Vulnicura
One Little Indian

Rinnasta revitty sydän johti Vespertinen jatko-osaan.

Björk teki beyoncét, huudettiin internetissä, kun Vulnicura ilmestyi iTunesiin kahta kuukautta ennen julkaisupäiväänsä. Islantilaisartistin tuntemukset olivat luultavasti lähempänä Jennifer Lawrencea 31. elokuuta kuin rouva Knowles-Carteria.

Björkin nakukuvat eivät joutuneet hakkereiden kynsiin, mutta intiimi eroalbumi – jonka julkaisun oli määrä tapahtua artistin tähänastisen uran summaavan näyttelyn yhteydessä – vuodettiin nettiin. Luottamus petetty. Sydän särjetty. Siitä myös Vulnicuralla on kyse.

Henkilökohtaisten tekstien laulaminen tunteita kädestä pitäen ohjaaviin jousiin nojaavien sävellysten päälle – kuulostaa ideatasolla siipiään kokeilevan laulaja-lauluntekijän naiivilta ratkaisulta, ei 49-vuotiaan kokeiluja kaihtamattoman taiteilijan yhdeksänneltä albumilta.

Maailmanhistorian muita eroja väheksymättä, Björkin ja taiteilija Matthew Barneyn eroja on vain yksi. Rinta auki revittynä kannessa poseeraava Björk päästää kuulijan tarkkailemaan koko pitkää prosessia. Samoin kuin kukaan ei myönnä katsovansa Big Brotheria, ketään ei varmasti kiinnosta Björkin yksityiselämä.

Vaikka Vulnicura on sosiaalipornoa, sitä ei seurata popkornikulho sylissä, vaan myötäeletään nessupaketti islantilaisen kanssa jakaen.

Levy alkaa yhdeksän kuukautta ennen Björkin ja Barneyn eroa. Björk ihmettelee melankolisesti soivan sellon kanssa, mitä parin välillä on tapahtumassa.

Kun eroon on viisi kuukautta, Björk vaikuttaa piittaamattomalta – ehkä mies tulee järkiinsä, ehkä ei, hällä väliä! History of Touchesilla ero on jo väistämätön, parisuhde valuu sormien välistä hiekan lailla ja katkeransuloiset muistot satuttavat.

Eron jälkeen kymmeneen minuuttiin venyvä painajaismainen Black Lake ja kahdeksanminuuttinen Family ovat synkintä Björkiä koskaan. Satutettu leijonaemo on muuttunut inhimilliseksi olennoksi, joka on kuristumassa mustaan aukkoon. ”Perheemme on kuollut. Missä voin käydä kunnioittamassa sen muistoa?” Björk kysyy.

Vuoden jälkeen alkaa näkyä merkkejä hyväksymisestä ja paranemisesta. ”Jos kadun meitä, kiellän sieluani kasvamasta”, Björk laulaa ja vetää kannessa avoinna repsottavaa rintaansa yhteen. Dramaattiset jouset ja Arcan loihtima, loppua kohti pisteliäämmäksi muuttuva omassa rytmissään elävä syke, viestivät kuitenkin vielä epävarmuudesta.

Björk löytää oman itsetuntonsa jälleen kahdeksaan minuuttiin kasvavalla Atom Dancella. Laulaja antaa itsensä olla höpsö ja vapautunut. Antony Hegarty käy nostamassa rypeneen Björkin takaisin jaloilleen muistuttaen, että rakastavaiset on monikko – Björk ei ole tässä yksin ja hän on jo valmis kuulemaan sen.

Björkin täysin ainutlaatuinen ääni ja fraseeraus sekä hänen itsensä ohjelmoimat jouset varastavat ansaitusti pääosan. Mouth Mantran kuorolaulut tähän päälle, niin musiikillisesti jälki on silkkaa Vespertineä. Björkin lisäksi Vulnicuran tuottaneet Arca ja The Haxan Cloak kuulostavat paperilla kiinnostavammilta. Tällä levyllä kaksikko tuntuu kanavoivan Björk-faniuttaan ripotellen runsaasti viitteitä Homogenicin suuntaan.

Ikuisesti Debutin ja Postin perään haikaileville kuuntelijoille Björk tarjoaa kylmää kättä. Vulnicura ei myöskään kaipaa Biophilian vaikeaselkoista konseptia, vaikka levyn haastavan futuristisesta äänimaailmasta on lainattu ne toimivat osaset.

Vulnicura on vahvan naisen romahdus ja nurkkaan mytyksi heitto. Vulnicura on synkän veden alta pään pinnalle nosto ja maailmalle osoitettu ”minä elän” -huuto. Albumin suurimmat ansiot ovat inhimillisyys, koskettavuus ja rohkeus, joita ei voi kuitata klikkauksella ja tykkäyksellä.

Lisää luettavaa