Laadukas rutiinitekele
On hienoa huomata, kuinka tänä päivänä löytyy vielä artisti, joka kaiken sovinnaisuuden keskellä tuntuu herättävän puhdasta ja vilpitöntä inhoa. Kaiken lisäksi tätä manttelia kantavat entiset punkkarit ja b-kastin hevarit. Yö-yhtye kun tuntuu monen suussa kääntyvän muotoon Yök. Mutta ketkä nauravat parhaiten matkalla pankkiin?
Itse taidan kuulua siihen kansanosaan, joka äänestäisi Joutsenlaulun hienoimmaksi suomirock-sävellykseksi kautta aikojen, joten siihen täytyy kaikki Yön tekemiset referoida. Valitettavasti vastaavanlaisia klassikoita ei Loistolta löydy. Silti Jussi Hakulinen on totutusti säveltänyt tämänkin levyn hienoimmat tekeleet.
Loisto on takuuvarmaa slaavilaista kaihoa kaikille niille, jotka ovat nauttineet Yön säveltaiteesta jo aiemmin. Mitään uutta ei ole tarjolla, jos ei lasketa Herra Ylpön lyriikkaa menevässä avausraidassa Kiitos ja kunnia. Oodi työmuurahaisille.
Movetronista tuttu Päivi Lepistö värittää puolestaan maagisesti levyn nimikappaleen kertosäettä. Entisellä Oz-basistilla Jay C. Bladella on myös hienot bassokuviot kappaleessa Vie mut elämään (Siipirikko).