Foo Fightersin Dave Grohl: ”Nirvana oli melko huonosti toimiva yhtye. Hiljaisuutta oli yleensä paljon enemmän kuin puhetta”

Teemu Fiilin matkasi uusimman Rumban kansijuttua varten Tukholmaan Foo Fightersin pressitilaisuuteen, missä koko yhtye jutteli mukavia toimittajaleegion kanssa. Journalistit näkivät yhtyeen uuden dokumentin ja esittivät yhtenä ryppäänä kysymyksiä. Seurasi muisteloita aina Grohlin Nirvana-ajoista asti.

Teksti: Teemu Fiilin, kuva: Sony Music

Dave Grohl on innoissaan uudesta Foo Fighters -dokumentista Back and Forth, ja miksei olisi. Elokuva peilaa ennen kaikkea hänen omaa historiaansa sekä Nirvanan että Foo Fightersin kanssa, mutta antaa hyvin tilaa myös muille jäsenille ja ex-jäsenille. Dokumentissa painottuvat tuoreemmat tapahtumat, kuten kaksi iltaa Lontoon Wembley-stadionilla vuonna 2008, mutta monet asiat myös nivoutuvat historian kanssa. Näihin kuuluu esimerkiksi uuden levyn äänittäminen Nirvanan Nevermind-klassikon (1991) tuottaneen Butch Vigin kanssa. Albumi tallennettiin Grohlin autotallissa suoraan kelanauhalle.

”Olen kulkenut täyden ympyrän siitä, kun tapasin Butchin ensi kerran. Meillä molemmilla oli omat, mukavat pikku kuviomme underground-musaskenessä. Sitten tuli se yksi levy, joka muutti elämämme. Sen jälkeen on tapahtunut niin paljon: ihmiset ovat tulleet isiksi, ihmiset ovat kuolleet, siirtyneet toisiin bändeihin, teknologia on muuttunut. Minusta se on aika kiva tarina leffaan”, Grohl miettii.

Grohl innostuu yhä Nirvanan muistelemisesta. Wasting Lightilla studiossa kävi Vigin lisäksi myös Nirvana-basisti Krist Novoselic.

”Emme olleet työskennelleet kimpassa studiossa sitten vuoden 1991. Olemme kyllä muuten tavanneet toisiamme silloin tällöin, näen Kristiä ehkä muutaman kerran vuodessa. Hän asuu Seattlen metsissä, keskellä ei-mitään. Butchia näemme koko ajan, lähimmässä Starbucksin kahvilassa ja muualla”, Grohl kertoo.

”Tiesin, että tässä tulisi olemaan suuri nostalginen sivujuonne. Se oli ilmiselvää, koska olin tehnyt elämäni suurimman albumin Butchin kanssa. Ja myös sen yhden Nirvanan levyn!” Grohl räjähtää nauramaan omalle vitsilleen, jonka tarkkaan ajoitetusta punchlinesta jäi puuttumaan vain se kuuluisa rumpufilli. Muut nauravat tietenkin perässä.

Sitten Grohl innostuu muistelemaan Kurt Cobainia ja sitä, kuinka tämä oli kateellinen Grohlille, koska hän pystyi pitämään verkkareita. Grohlin mukaan tuo oli yksi hyvin harvoista kehuista, joita hän sai Kurtilta neljän vuoden aikana ollessaan jäsenenä Nirvanassa.

”Nirvana oli kuitenkin melko huonosti toimiva yhtye. Emme me ikinä puhuneet mistään. Hiljaisuutta oli yleensä paljon enemmän kuin puhetta”, Grohl sanoo vakavana.

”Mutta Kurt kehui sinua paljon selkäsi takana, joten kyllä hän sinua arvosti”, jatkaa Nirvanassa sen olemassaolon viimeisen vuoden ajan soittanut, nykyään Foo Fightersin kitaristina toimiva Pat Smear.

Kuusitoista vuotta on pitkä ikä bändille kuin bändille, mutta erityisen vaikuttunut historiastaan näyttää olevan Foo Fighters itse. Saattaa johtua yhtyeen epämääräisestä alusta Dave Grohlin sooloprojektina tai sen dramaattisia käänteitä sisältäneestä historiasta, mutta miehet itse puhuvat olemassaolostaan monessa eri käänteessä kuin suoranaisena ihmeenä. Joistakin miltei yhtyeen hajottaneista tapahtumista huolimatta Foo Fighters vaikuttaa tänä päivänä laivalta, jota on vaikea heiluttaa.

Tasapainoa ja aikuistumista osoittaa sekin, että sitten edellisen studiolevyn, Echoes, Silence, Patience & Gracen (2007), kaksi Foo Fightersin jäsentä (kitaristi Chris Shiflett ja rumpali Taylor Hawkins) on tehnyt soololevyn ja Dave Grohl itse on levyttänyt ja kiertänyt superbändi Them Crooked Vulturesin kanssa. Grohl näkee bändin ulkopuolisen puuhastelun ainoastaan positiivisena merkkinä.

”Minä tykkään jätkien soololevyistä. Kunkin jäsenen musiikillinen identiteetti muodostaa Foo Fightersin. Se, mitä Chris soittaa meidän levyllämme, kuulostaa Chrisiltä. Samoin on Taylorin ja Naten kohdalla. On tosi tärkeää tehdä juttuja tämän yhtyeen ulkopuolella, jotta kullakin on oma musiikillinen identiteettinsä. Ettei kukaan ole vain se tyyppi Foo Fightersista ja soita ainoastaan sellaista musiikkia kuin me soitamme. On tervettä, että tuntee olevansa muusikko. Olen paljon mieluummin muusikko kuin pelkkä vitun bändijäbä. Jotkut pitävät bändissä olemisesta enemmän kuin muusikkona olemisesta”, Grohl kertoo. Shiflett ja Smear nyökyttelevät.

”Bändijäbät eivät ikinä harjoittele, eivätkä edes yritä jammailla muiden kanssa. Mutta he rakastavat olla bändissä ja myös kertovat siitä kaikille. He tekevät suunnitelmia studioista ja rundeista, mutteivät ikinä ota vittu soitinta käteen. Meillä on päinvastoin, me soitamme koko ajan, ja kun tulee mahdollisuus, me palaamme yhdessä Foo Fightersiin”, Grohl innostuu.

Hän lisää, että Queens of the Stone Agen Josh Hommen ja Led Zeppelin -basistin John Paul Jonesin kanssa perustamansa Them Crooked Vulturesin riffipohjainen jamittelu oli täysi vastakohta Foo Fightersille, ja vaikutti uuden Foo-levyn tyyliin ainoastaan käänteisesti.

Chris Shiflett muistuttaa varoittavimmasta esimerkistä bändin sisäisestä mustasukkaisuudesta, nimittäin kohtauksesta Metallican Some Kind of Monster -elokuvassa (2004). Siinä Metallican entinen basisti Jason Newstedt saa potkut, koska haluaa tehdä sivuprojektin.

Foo Fightersissa ei ole kysymys eksklusiivisuudesta, se nähtiin jo kun Chris Shiflett kävi pistäytymässä pikaisesti Suomessa Andy McCoyn The Real McCoy Bandin katastrofaalisen kiertueen kitaristina. Kokemus innosti kitaristia kirjoittamaan Helsinki-kappaleen Chris Shiflett & the Dead Peasants -albumilleen (2010).

Me First and the Gimme Gimmesin ja Phoenix Unitedin kaltaisten punkpopbändien riveissä soittaneen Shiflettin juureva soololevy sai innoituksensa Foo Fightersin vuonna 2006 tekemästä akustisesta kiertueesta. Albumi yllätti monet akustissävytteisellä americana-soundillaan – jopa Dave Grohlin.

”Dave tuli kerran käymään studiolla, kun olin työstämässä yhtä soololevyn demoa. Biisi sattui olemaan todellinen honky tonk -biisi steel-kitaroineen päivineen. Dave astui studioon biisin soidessa ja oli ihan, että ’Dude, mitä helvettiä sinä oikein duunaat?’” Shiflett muistelee saaden huoneessa aikaan räjähdysmäisen naurunremakan.

Lue koko haastattelu Rumbasta 6/11

Kuuntele Foo Fightersin uusi Wasting Light -albumi täällä. Katso Back and Forthin traileri tästä.