Tauskin keikka lähiöpubissa oli kostea kuin Laajasalon lokakuu

”Valtakunnan armoitettu bilekuningas” keräsi melkoisen katraan lähiökansaa keikalleen.

28.10.2019

Tauski
26.10.2019
Pallogrilli, Helsinki

Hämärä, kolea Laajasalo ui loppusyksyn lakkaamattomassa sateessa. Yliskyläläisen kauppakeskuksen yläkerrassa on karaoke. ”Kiersit vesilammikot”, joku pariskunta laulaa. Ultra Bra -klassikko tulkitaan taas niin kuin ei koskaan ennen. Pyydän baarimikkoa rakentamaan minulle GT:n tuplana talon huokeimmasta ginistä.

Ravintola Pallogrilli. Täällä oli Matti Nykäsen viimeinen keikka. Tänään täällä on Tauno ”Tauski” Peltonen. Mies, läppäri, ääni.

Kello lyö kymmenen, kun juorulehtien kännikuvista ja pahoinpitelyuutisista tuttu harjastukkainen figuuri saapastelee ryhdikkäästi ja täysin selvin päin läpi sankan väkijoukon. Tauski asettuu postimerkinkokoiselle esiintymislavalle tarkastelemaan kannettavaa tietokonettaan. Kaiuttimet rämähtävät kailottamaan esittelytekstiä, joka on yhtä pitkä kuin vuolaskin. ”Valtakunnan armoitettu bilekuningas”, sisääntuloäänite pauhaa.

Pieneen kapakkaan on onnistuttu sullomaan melkoinen katras lähiökansaa. Tauski on ilmeisen haluttu artisti. Illan tähti ei liikoja aikaile lavalle päästyään. Hän tervehtii täpötäyttä Pallogrilliä ja käynnistää koneeltaan läkähdyttävän tamppauksen.

Tule minut hakemaan täältä pois on sanomaltaan erikoinen valinta avauskappaleeksi, mutta kipale toimii. ”En sadetta loppumaan saa millään”, Tauski laulaa, ja Tauskin näköisin mies -kilpailun Laajasalon piirinmestari panee jalalla koreasti daaminsa kanssa lavan edustalla. Tahti on tanakkaa kuin salamasodassa. Kohta toinenkin pari heittäytyy tanssin pyörteisiin. Taempana salin keskellä lattiaa taputtaa nopeasti arvioituna seitsemän muuta jalkaparia.

”Check it out!”, Tauski huikkaa biisin lopuksi vilauttaen kansainvälistä luonteikkuuttaan.

Aplodien laannuttua Tauski kertoo seuraavan kappaleen olevan hänen ja rap-artisti Faijan yhteistyön hedelmä.

Hetkinen, kuka saatanan Faija? No, kyseessä on Arttu Wiskarin levy-yhtiön löytö, jota ei pidä sekoittaa Brädin samannimiseen sinkkuun. Faijan ja Tauskin etanolipitoinen kappale on jollain tavalla täydellinen kolmio: Wiskari, Tauski ja toksisiin miestunteisiin erikoistunut parikymppinen oikeustieteilijä. Kauppakeskuksen yläkerrassa. Pimeässä yössä.

”Tää on jakanut mielipiteitä”, Tauski kehaisee. Olisiko näin? Miten ihmeessä vaimonsa pahoinpitelystä tuomitun alkoholistin tulkitsema misogyyninen juopottelun ylistys voisi ketään närkästyttää? Retorisia kysymyksiä, älkää vastatko.

Faija itse ei ole Pallogrillissä, joten esitys on vain feat. Tauski ja luojan kiitos loppuu nopeasti…
… Ja vaihtuu Chillataan-nimiseksi lätkäkännibiisiksi. Settilista alkaa vaikuttaa yhtä kostealta kuin Laajasalon lokakuu.

Lehtitietojen mukaan Tauski on toistaiseksi lopettanut dokaamisen, joten rehvakkaat ryyppyrallit ovat yhtä aikaa sekä tympeitä että falskeja. Toisaalta tämä on Tauskin keikka eikä Sibelius-viulukilpailun finaali. Sitä saa mitä tilaa.

(Toisaalta, toisaalta, Faija-nimimerkin takana on Sibelius-lukion ja konservatorion käynyt taidemuusikko. Mitä tästä voisi oppia? Luultavasti ei yhtään mitään. Kasvattavia elämyksiä tapahtuu vain Valittujen Palojen sosiaalipornonovelleissa.)

Illan ensimmäinen varsinainen hitti on suuri rakkausduetto Haavemaa, josta Peltonen tarjoilee Pallogrillin nälkäiselle yleisölle ”2019 remixin”. Toisin sanoen sooloversion.

”Ne ihanat naiset, jotka lauloi tän mun kanssa, ovat kadonneet mun elämästä”, Tauski toteaa itsestäänselvyyden. Ja aloittaa voimaballadin päin helvettiä.

Moka on odottamaton. Tauno Peltosen siviilihenkilöstä ja Tauskin biiseistä voidaan olla monta mieltä, mutta kukaan ei voisi kiistää miehen pirteää kuntoa ja hehkuvaa olemusta juuri nyt, tänään. Hän on vaisuista puitteista huolimatta ottanut estradin haltuun ja saanut kansan tanssimaan pohkeet maitohapoilla. Mikään määrä rytmikästä lavataidetta ei silti korjaa sitä tosiseikkaa, että Tauskin kurkulla ei korkeita nuotteja lauleta. Ääni hajoaa kuin tuoppi baarin lattialle.

Armelias Pallogrillin kansa ei anna pienen karaokemaisuuden haitata. Tanssit jatkuvat keskeytyksettä ja suosionosoitukset ovat milloin innokkaat, milloin kohteliaat. Tauski itsekin sivuuttaa mokomat kauneusvirheet anteeksipyytelemättä ja rientää kertomaan suhteestaan Kirka Babitziniin, jota hän pitää suurena esikuvanaan.

Luvassa on Surun pyyhit silmistäni à la Tauski. Kirkan suurin hitti on varma veto hitaiden ystäville.
”Kannattaa etsiä sopiva korva, johon voisi työntää vaikka kielen”, Tauski maanittelee.

Edellistä kappaletta jo runnellut epävire jatkuu. Kirkan korkeat tavaramerkkikiekaisut särkyvät Tauskin hampaissa viiltäviksi sirpaleiksi. Kieli korvaan -suositus alkaa käydä järkeen: milläpä sitä armaansa korvakäytäviä suojaisi kirskahtelevilta riitasoinnuilta, ellei lähimmällä vartalonulokkeella.

Puoli Pallogrilliä on ryhmittynyt lavan eteen nojailemaan toisiinsa. Heitä väärinlauletut kohdat eivät haittaa. Tungos on niin sakeaa, että tuskin tanssiparitkaan tietävät, kenen kieli heidän tärykalvojaan kulloinkin kairaa. Tauski heittää lisää bensaa rakkauden roihuun tempaisemalla oman ysärislovarinsa Niin minä sinulle kuulun heti Kirka-tulkintansa perään.

Kun vielä pudotetaan suuri Sinä vain -hitti kiehuvaan massaan ”bile-remix”-editiona, koko lähiöravintola on syvällä Tauskin takataskussa.

Mutta tiesittekö, kenen kanssa Tauski hengasi reilut kymmenen vuotta sitten? Aivan oikein: Saksalaisen Sash!-ryhmän Sascha Lappessenin. Sash! on tunnettu eurodance-hiteistään Encore une fois ja Ecuador! sekä Lappessenin raiskausoikeudenkäynnistä Tampereella 2014.

Sattumalta Sash! on myös miksannut Tauskin Alphaville-coverin Taas nuori oon. Jonka Tauski nyt paukuttaa baarin kiitollisille asiakkaille. Kapakka repeää liitoksistaan. Kansa säntää ahtaalle tanssilattialle ja esiintymislavalle. Yksi Laajasalon viidestätuhannesta Tauski-tukkaisesta miehestä on jyrkässä etunojassa laulamassa artistin kanssa samaan mikkiin. Ties mistä kapsahtaa Tauskin kainaloon myös nuori vaaleatukkainen nainen. Tämä biisi kertoo tästä hetkestä täsmälleen nyt. Maagista.

Vaan mikään hyvä ei voi jatkua ikuisesti. Kappale päättyy, Pallogrilli hiljenee, ihmiset palaavat pöytiinsä. Hätäisimmät alkavat lähteä pois. Puheensorina leviää saliin. Tauski on taas läppärinsä kimpussa. Hän selittää jotain ”sankareista” ja lehteilee sovellusta, joka näyttää hiukan karaokelta. Se myös kuulostaa siltä: olen aistivinani tutun käynnistysäänen. Onko tämä ollut koko ajan yhden miehen karaoke?

Lopulta Tauski löytää hakemansa. Ei yksinäinen unta saa hyrähtää soimaan ja viisi pariskuntaa säntää vielä kerran nojailemaan toisiinsa. Ja sitten se on ohi. Viimeinen kappale on toivebiisi.

”Katille hyvää syntymäpäivää!” Tauski toivottaa jonnekin salin takaosiin. Kati ja hänen ystävänsä myhäilevät. Mutta Tauskilla on huoli.

”Missä sun mies on?”

Kikatusta.

”Kuka sulle antaa syntymäpäivälahjan?”

Kikatusta.

”Kuka sun mies on?”

”Sä oot!” Katin ystävä nauraa. Tauski ei kuule.

”Äärettömän upeaa syksyä!” Tauski kajauttaa. ”Sinä vain.”

Kun viimeinenkin sointu on karannut Tauskin huulilta, show päättyy. Pöydällinen miehiä yrittää huutaa artistia takaisin lavalle, mutta konsertti on peruuttamattomasti ohi.

Karaoke jatkuu. Kauppakeskuksen käytävällä fanit ottavat yhteiskuvia Tauskin kanssa. Ulkona sataa.

Tauskin 40-vuotistaiteilijajuhla Helsingin Rymy-Eetussa torstaina 31.10. kello 21.

Lisää luettavaa