Voimana herkkyys – haastattelussa lupaava Kastehelmi

Debyytti-ep ilmestyi viime viikolla.

Jussi Meklin

Rumban juttusarjassa nostetaan esiin nousevia ja potentiaalisia nimiä. Jutussa käydään läpi paitsi artistin suhtautumista musiikkiin, myös sitä miten artistin polulle ikinä päädyttiin. Edellisessä osassa oli Lil Bro, sen löydät täältä.

Tällä kertaa on vuorossa Kastehelmi, joka julkaisi debyytti-ep:nsä Hiljainen elo viime viikolla. Ep esitteli mielenkiintoisen ja potentiaalisen artistin. Rumballe hän kertoi, miten on laulujen pariin päätynyt.

Mikä soi napeissa just nyt?
”No pakko sanoa, että Hayley Williamsin soolo-albumia oon luukuttanut siitä asti, kun se julkaistiin, eli toukokuusta 2020 lähtien. Siinä on mielestäni hieno tuotanto ja albumi on mieletön kokonaisuus. Se albumi on sellainen kasvutarina. Rakastan myös Hayleyn ääntä ja miten se käyttää sitä.”

Mist sä tuut?
”Mun nimi on Helmi ja mä tulen Siilinjärveltä tuolta Savosta. Muutin Kuopioon, kun pääsin sinne lukioon. Enkä muuten päässyt musalukioon! Mulla oli huono keskiarvo ja aloin opetella kitaran soittoa pari päivää ennen kokeita. Olisin vaan halunnut laulaa enkä opetella teoriaa, hah. Aloitin omien tekstien ja sävellysten tekemisen silloin lukioaikoina. Muutin Helsinkiin 2018 ja sitten päätin keskittyä musan tekemiseen enemmän.”

Silloin tajusin, että haluan artistiksi.
”Ei ole mitään tarkkaa muistikuvaa sellaisesta. Oon kyllä laulanut aina koulussa, juhlissa ja kotona. Muistan kyllä, että lapsena kirjoitin kaikkia tarinoita ja satuja. Sitten oikeestaan odotin, että tulisi jotain, mistä haluan kirjoittaa laulun, että olisi jotain sanottavaa. No sittenhän niitä juttuja alkoi löytyä sen mukaan kun kasvoi.”

”Se oli oikeastaan tosi hyvä juttu, että odotti sen hetken, ennen kuin tuli se palo ja tarve kirjoittaa, koska tiesin aina, että se kyllä tulee. On myös pitänyt kerätä rohkeutta ja oikeita ihmisiä ympärille, että tätä on kiva tehdä.”

Musiikillinen esikuvasi?
”Tää on tosi vaikea, koska ei oo yhtä tiettyä. Kotona meillä oli paljon soittimia, kun kasvoin ja sieltä on varmasti tarttunut paljon juttuja. Mun veljet ovat aina soittaneet esimerkiksi sähkökitaraa ja tykkään sen soundista edelleen paljon. Sen voi kuulla vaikka ep:n intro-biisissä.”

”Jos miettii jotain artisteja niin Miley Curysia oon kyllä ihaillut aina. Se on on niin monipuolinen, eikä juutu muiden asettamiin vaatimuksiin. Eikä kellään ole sellaista ääntä! Huh. Kotimaassa sitten esimerkiksi Yona on ollut mulle merkittävä artisti ja oikeastaan ihan samoilla perusteluilla.”

Supervoimasi?
”En mä tiedä onko mulla sellaista. Herkkyydestä on tullut mulle kyllä vuosien saatossa tosi iso voima. Se, että osaa aistia paljon kaikkea mitä tapahtuu ympärillä helpottaa paljon noissa kirjoitushommissa. Toki se on myös välillä aika haastavaa, kun tapahtuu paljon, eikä aina niin kivoja asioita. Ehkä se on sellainen supervoima, jonka toivoisi joskus menevän pauselle!”

Jos nyt kuulisit musiikkiasi ensimmäistä kertaa, niin mihin siinä rakastuisit?
”Toivon, että uppoutuisin niihin tarinoihin ja pystyisin löytämään sieltä jotain samaistuttavaa ja uutta näkökulmaa asioihin. Joo, sitä mä haluisin! Että mun biiseistä voi löytää uusia kulmia ja että ne vois antaa voimaa tai lohtua, tai mitä sillä hetkellä nyt sattuukaan kaipaamaan.”