Masennusfolkia tekevälle Anu Marinille kaikki paitsi suru on teeskentelyä

Helsingissä asuvan artistin toinen single nimeltä Kultareunaisia shampanjalaseja ilmestyi joulukuussa 2023.

06.01.2024

Rumban juttusarjassa nostetaan esiin kiinnostavia ja potentiaalisia nimiä. Haastattelussa käydään läpi paitsi artistin suhtautumista musiikkiin, myös sitä miten ja miksi hän valitsi artistin polun. Edellisessä osassa oli Julia Delgado, ja sen löydät täältä.

Vuoden ensimmäisessä haastattelussa ajatuksiaan avaa Iisalmesta kotoisin oleva Anu Marin, joka julkaisi toisen singlensä viime joulukuun 15. päivä. Kultareunaisia shampanjalaseja -biisissä siivotaan kuolinpesää ja harkitaan mitä viedä ja mitä jättää. Tavaroista kasvaa symboleja, jotka voivat pitää sisällään elämänkokoisia muistoja.

”Toisen tavaroita ja elämää penkoessa ehtii pohtia kaikenlaista ja toivoa, että saisi takaisin sen ajan mitä oli. Ehtii siinä kirjoittaa yhden lyriikankin”, Anu Marin kertoo.

Oman määritelmänsä mukaan ”masennusfolkia” tekevä Anu Marin julkaisi debyyttisinglensä Äiti keväällä 2023.

Mikä soi napeissa just nyt?

The Killersin Your Side of Town. Herranjestas mitkä kasarisoundit yhdistettyinä 2000-luvun alun autotunetukseen. Usein kuuntelen itkettäviä kappaleita, mutta tästä biisistä olen saanut energiaa tähän paskatalveen. Muutenkin kun joku biisi iskee, kuuntelen sitä repeatilla niin kauan, että alkaa vituttaa.”

Mist sä tuut?

”Koetan larpata helsinkiläistä, mutta onnistun huonosti, sillä puheessani kuuluu Savon murre. Kotoisin olen Iisalmesta. Opiskelin pianonsoittoa lapsuudesta aina varhaisaikuisuuteen saakka. Olen lapsesta saakka tehnyt omia sävellyksiä, mutta lyriikkaa aloin kirjoittaa vasta 2020 puolisoni kannustamana. Ajattelin tuolloin, että jos pystyn tekemään kymmenen itseäni miellyttävää biisiä, saan siitä riittävästi itsevarmuutta niiden julkaisuun.”

”Kymmenen biisin kirjoittamisen jälkeen aloin etsiä tuottajaa, ja maaliskuussa 2023 julkaistiin debyyttisingleni Äiti. Musiikin tekemisen suhteen olen aina ollut tosi yksin. Olen sulautunut huonosti musaporukoihin, joissa tehdään yhdessä, ja joutunut itse selvittämään asioita hirveällä työllä. Tässä kuitenkin ollaan, ja nyt matkaan on tarttunut muitakin hienoja ihmistä avuksi.”

Silloin tajusin, että haluan artistiksi.

”Se oli ala-asteen toisella luokalla, kun opettaja pyysi piirtämään kuvan itsestä tulevassa ammatissa. Unelma tosin häipyi lukiossa vuonna 2007, ironisesti musiikkiopintoja tehdessä. Olen aina rakastanut esiintymistä ja esillä olemista, mutta en tuossa vaiheessa elämääni uskonut itseeni tai tekemiseeni. Sen jälkeen kaikki eletty elämä, kuten kirjojen kirjoittaminen, yrittäjänä toimiminen, etäisyyden ottaminen musiikkiin, pianotunneille palaaminen ja läheisten kannustus antoivat itsevarmuutta laulujen julkaisemiseen vuonna 2023.”

Musiikillinen esikuvasi?

”En ehkä olisi koskaan julkaissut musiikkiani, ellei Maustetytöt-yhtye olisi tehnyt niin. Maustetyttöjen tekemä musiikki antoi mulle luvan julkaista musiikkiani. Maustetytöt räjäytti tajuntani monen asian suhteen: Lauluissa ei tarvitse olla onnellisia loppuja ja nostattavaa fiilistä. Kaiken voi sanoa ikään kuin tavallisesti eikä virtuoosimaisia laulu- tai soittotaitoja tarvita. Vähemmän on enemmän. Kun alan liian kriittiseksi tekemälleni musiikille, kuuntelen Maustetyttöjä, itken ja muistutan itseäni näistä asioista.”

Kuva: Kaisa Maria Hollanti

Supervoimasi?

”En yritä olla mitään muuta kuin olen, enkä pelkää kritiikkiä. Teen musiikkia, jota osaan ja tykkään tehdä. Olen sinut sen kanssa, että julkaisujen jälkeen kappaleet eivät ole minun käsissäni. Tietenkin toivon, että laulut herättävät mielenkiintoa, mutta samalla haluan sanoa, että tällaista täältä nyt tuppaa tulemaan.”

Jos nyt kuulisit musiikkiasi ensimmäistä kertaa, niin mihin siinä rakastuisit?

”Rakastuisin minimalismiin, aitoihin tarinoihin ja pianovetoisuuteen. Piano on paras soitin ja se saa kuulua.”

Anu Marin?

”Anu Marin on viiniä juova ja masennusfolkia tekevä lauluntekijä ja artisti. Musiikissani tutkitaan ihmismielen herkkiä alueita, yksinäisyyttä, ikävää ja ahdistusta parodiallisen melankolisella otteella, sillä kaikki muu paitsi suru on teeskentelyä. Minulle musiikki on tunnekysymys, ja artistina minulle on tärkeintä luoda kuulijan eteen se maisema ja tarina, missä nyt ollaan. Jos mahdollisimman moni itkee, olen onnistunut.”

Lisää luettavaa