Rumban juttusarjassa nostetaan esiin kiinnostavia ja potentiaalisia nimiä. Haastattelussa käydään läpi paitsi artistin suhtautumista musiikkiin, myös sitä miten ja miksi hän valitsi artistin polun. Edellisessä osassa oli Jaakko Kulta, ja sen löydät täältä.
Aiemmin tällä viikolla Rumban ennakkokuuntelussa ollut Julia Delgadon single Sitä ennen ilmestyi virallisesti perjantaina Alakulttuuritalon kautta. Folk-musiikin kategoriaan istuva biisi kertoo koskettavalla tavalla elämän pakahduttavan inhimillisistä hetkistä, kivuista ja irtipäästämisistä ja rakkauden ja laulun virtauksista. Singlellä ovat mukana Eero Isokokkila kitarassa, Taneli Leppänen kontrabassossa ja Pietari Panula viulussa.
Julia Delgadon debyyttisingle Nuoren parin tarina ilmestyi keväällä 2021. Pääsoittimenaan akustista kitaraa käyttävä multi-instrumentalisti Delgado on keikkaillut usean vuoden ajan, luoden esityksiinsä poikkeuksellisen lähestyttävää ja rakkaudellista ilmapiiriä. Hän on myös toiminut lämppärinä Plutonium 74 -bändille, ja vieraillut yhtyeen kappaleessa Jonotusmusa.
Mikä soi napeissa just nyt?
”Mulla soi äsken Spotifysta Ne Galaktisten Söpöläinen, se jäi tuohon kesken. Se on ihana biisi.”
”Mutta noin muuten tämä on vaikea kysymys, jos pitäisi nimetä joku suosikki. Koska se lista on loputon, että kuka tekee parasta musaa juuri nyt tai yleisesti. Jätän nimeämättä yksittäisen artistin, koska se tuntuisi musta epäreilulta. Mutta sen voin sanoa, että mua kiehtovat artistit tai bändit, jotka kikkailevat musiikillaan, jotka tekevät sitä intohimolla, jotka haastavat itseään ja myöskin kuuntelijoita, jotka jättävät paljon tulkinnanvaraa sanoituksissa, ja antavat tilaa melodialle, jos se on hyvä.”
Mist sä tuut?
”Olen aina asunut stadissa. Se on mulle hyvä tukikohta. Olen reissannut paljon Suomessa ja maailmalla, ja harrastan kaikkea laidasta laitaan. Lajit vain vaihtuvat vuodenajan mukaan. Olen kaikessa hyvä, mutta en missään pro.”
”Miten mä olen päätynyt tähän? Tätä mä olen tehnyt aina, mutta toisaalta en tiedä olenko vieläkään kunnolla päätynyt mihinkään. Tästä se vasta alkaa. Mulle oli iso juttu, että rohkenin julkaista omaa musiikkia. Se jännittää paljon, mutta biisi on otettu vastaan ihanasti. Olen siitä kiitollinen. Ehkä sitä ei ole vielä kunnolla tajunnut, että jonkinlainen tavoite on nyt toteutettu.”
Silloin tajusin, että haluan artistiksi.
”Olen tehnyt musiikkia aina. Pienestä pitäen olen saanut leikkiä ja tutustua eri instrumentteihin. Joten mitään sellaista yksittäistä hetkeä ei taida olla, että olisin päättänyt haluavani artistiksi ja alkavani tehdä musiikkia sen takia.”
”Mutta silloin kun rohkenin alkaa näyttää mun lauluja ja kappaleita perheelle ja ystäville, niin yksi tilanne vain johti toiseen, ja yhtäkkiä olin lavalla ensimmäisellä keikallani esiintymässä sadalle ihmiselle. Se oli mun ystävän järjestämä keikka. Multa meinasi lähteä taju kun siellä oli niin paljon ihmisiä. Silloin mietin, että miten tässä näin kävi, tapahtuuko tämä oikeasti? Sen jälkeen keikkoja alkoi tulla enemmän, ja jokainen keikka poiki lisää keikkoja.”
”Siitä on muutama vuosi aikaa. Korona-aika sai mut haluamaan tehdä musiikkia myös digitaalisesti, koska silloin ei päässyt esiintymään. Halusin, että mua voisi kuunnella muutenkin kuin tulemalla mun keikoille. Julkaisin ensimmäisen singleni Nuoren parin tarina omakustanteisesti, mutta nyt kun olen Alakulttuuritalolla, olen oppinut paljon musiikin julkaisemisesta.”
Musiikillinen esikuvasi?
”Dolly Parton on isoimpia esikuviani melodisesti ja sanoitusten puolesta, ja hänen vaikutuksensa tulee varmasti kuulumaan musiikissani tulevaisuudessa. Ihailen häntä laulajana ja lauluntekijänä, ja hän on inspiroinut mua paljon.”
Supervoimasi?
”Tämä piirre näkyy enemmän keikoillani kuin äänityksissä, mutta supervoimani on se, että olen niin avoin. Otan jokaisen huomioon niin elämässä kuin artistina mun keikoillani. Olen esiintyessäni hyvin läsnä yleisölle, ja pidän yleisöä ainutlaatuisena. En ajattele niin, että mitä enemmän yleisöä, sen parempi, vaan jokainen yleisö on mulle yhtä tärkeä. Haluan kunnioittaa ja tutustua siihen sillä hetkellä, antaa sille aikaa ja pitää sitä merkityksellisenä. Mitä intensiivisempi tilanne, sitä mielenkiintoisempi se on.”
”Tykkään myös viihdyttää yleisöä sillä, että en peittele virheitäni, vaan teen niistä ikään kuin oman show’n. Se ei ole käsikirjoitettu tilanne, vaan se on jammailua ja improvisaatiota siinä hetkessä.”
Jos nyt kuulisit musiikkiasi ensimmäistä kertaa, niin mihin siinä rakastuisit?
”Tähän on vaikea vastata, koska olen hyvin kriittinen omaa musiikkiani kohtaan. En ole oikeastaan ikinä ajatellut, että omaan musiikkiinsa voisi rakastua, enkä koskaan ole täysin tyytyväinen mun kappaleisiin.”
”Mutta sen voisin sanoa, että sanoitukset ovat mun vahvuuteni. Ehkä voisin rakastua siihen, että on se avoimuus ja rehellisyys. Lisäksi yllätän itseni aina silloin jos melodia ja sanoitukset kulkevat käsi kädessä. Jos ne erottuvat jotenkin poikkeamalla muista biiseistä, eivätkä ole ennalta-arvattavia.”
Julia Delgado?
”Kaikki veljeni ovat taiteilijoita, he tekevät musiikkia ja tapahtumaa ja näin. Yhden veljeni kanssa olemme pohdiskelleet sitä, että tärkeintä artistina on se, että on inspiroitunut ja viestii eteenpäin sitä, mistä on inspiroitunut. Eli se, että taiteilijana inspiroituu toisista taiteilijoista, ja jonakin päivänä saa seuraavat taiteilijat inspiroitumaan.”
”Aiheet biiseissäni ovat omakohtaisia kokemuksiani. Pohdiskelen asioita yksin kotona ja käsittelen juttuja, kiteytän elämäni kevyet ja raskaat vaiheet ja teen niistä lauluja. Pyrin kuitenkin siihen, etteivät ne olisi liian henkilökohtaisia, vaan että kuulijalla olisi tulkinnanvaran mahdollisuus. Ne eivät ole tarinoita minusta, vaan kenestä tahansa. Biisini ovat kuin lupauksia ajatuksesta tai ajatuksista, jotka voivat puhutella.”
”Lupaan, että julkaisen lisää musiikkia. Yritän olla olematta niin itsekriittinen, tai vaikka olisinkin, niin annan silti mennä. Biisejä voisi hioa loputtomiin, mutta tärkeintä on sanoma, ja että sen voi päästää ulos.”