Mielenterveysongelmat katkaisivat nousujohteisen uran – punkin edelläkävijä hajotti bändinsä ja kääntyi hare krishnaksi

X-Ray Spex -liideristä Poly Styrenestä tehty elokuva ei ole vain dokumentti punktähdestä vaan myös tarina vaikeasta äiti–tytär-suhteesta.

Poly Styrene: I Am a Cliché

X-Ray Spex oli lyhytikäinen mutta äärimmäisen vaikutusvaltainen ensimmäisen aallon punkbändi. Punkin historiakirjoituksissa se on jäänyt marginaaliin, vaikka nautti suosiota kotimaassaan Isossa-Britanniassa, inspiroi Atlantin toisella puolenkin lukuisia artisteja ja ennen kaikkea avasi uusia ovia.

Yhtyeen eksentrisenä dynamona toimi Poly Styrene, itse tehtyihin neonvärisiin vaatteisiin sonnustautunut ja hammasraudat paljastavalla leveällä hymyllä varustettu parikymppinen. Hän oli kokenut punkherätyksen nähtyään Sex Pistolsin, mutta ajautui punkin pariin, koska ei kokenut identifioituvansa mihinkään. Brittiäidin ja somali-isän lapsi oli liian musta valkoisille, liian valkoinen mustille. National Front marssi kaduilla, koulukaverit potkivat, mutta punkin parissa oli sijaa.

Neneh Cherry kertoo Poly Styrene: I Am a Cliché -dokumentissa, että ymmärsi edes ajatella voivansa laulaa nähtyään X-Ray Spexin keikalla. Poly Styrene ei ollut vain nainen testosteronin täyteisessä nuorisoliikehdinnässä, vaan tummaihoinen nainen.

Dokumentissa kuullaan varsin suppea kattaus haastateltavia perhepiirin ja entisten bändikaverien lisäksi: muutamia punkvaikuttajia ja musiikkitoimittajia ja New Yorkissa bändin nähnyt Thurston Moore.

Tallenteita X-Ray Spexin keikoilta on käytetty säästeliäästi. Niitä jäi kaipaamaan, sillä nähdyt lyhyet pätkät ovat erittäin vakuuttavaa ja karismaattista meininkiä.

Poly Styrenen taiteilijanimi oli ironinen kannanotto konsumerismia kohtaan. Antikapitalismi oli myös aihe, jota X-Ray Spex myös käsitteli sanoituksissaan, jotka poikkeisivat rääväsuisesti haistatelleista kollegoista nokkeluudellaan.

X-Ray Spexin ensisingle Oh Bondage Up Yours! muodostui feministiseksi iskulauseeksi, debyyttialbumi Germfree Adolescents vei bändin Top of the Pops -ohjelmaan. Kahden viikon residenssi New Yorkin CBGB’s-klubilla sai suistettua Poly Styrenen raiteiltaan. Suurkaupungin mainosvalot ja ympärivuorokautinen syke olivat se dystopia, jota hän oli lauluissaan ennustanut. New Yorkin nihilistisen punkskenen bileissä tehdyt huumekokeilut ilmeisesti laukaisivat kyteneet mielenterveysongelmat.

Poly Styrene hajotti bändinsä, teki kaupallisen itsemurhan soololevyn (jonka upea nimikkobiisi Translucence on auringon paahtamaa psykedeliaa aikuiseen makuun) muodossa, vetäytyi julkisuudesta ja yritti kasvattaa tyttärensä hare krishna -yhteisössä.

Poly Styrene: I Am a Cliché ei ole vain dokumentti valovoimaisesta punktähdestä, joka paini demoniensa kanssa, vaan myös tarina monimutkaisesta ja suorastaan vaikeasta äiti–tytär-suhteesta. Dokumentin ovat ohjanneet Poly Styrenen tytär Celeste Bell ja Paul Sng. Ensin mainittu toimii kertojana tutkimusmatkalla äitinsä elämän vaiheisiin ennen tyttären syntymää.

Hänelle alkaa selvitä äitinsä merkitys ja taiteellisuus, jotka näyttäytyivät pikkutytön silmin tylsältä haastatteluissa mukana notkumiselta tai nälän tunteelta, kun äiti on uppoutunut kirjoitushommiin. Mielenterveysongelmat pahoinpitelyineen katkoivat äidin ja tyttären välit vuosiksi. Poly Styrene kuoli syöpään vuonna 2011.

Poly Styrene: I Am a Cliché on osa Season Film Festivalin valtakunnallisen verkkofestivaalin ohjelmistoa 5.–9.5. Lisätietoja leffafestivaalin sivuilta.