Brooklyn-lähtöinen räppäri Joey Badass julkaisi perjantaina uuden albumin, jota artistin fanit ovat saaneet odottaa kokonaiset viisi vuotta. Levyn ilmestyminen on hiphopin maailmassa erityisen noteerattava seikka, sillä Joey Badassin tekemiset ovat herättäneet laajaa kiinnostusta tämän ilmiömäisen debyytti-mixtapensa ilmestymisestä lähtien. 1999 julkaistiin kesäkuussa 10 vuotta sitten, ja oli ensijulkaisuksi poikkeuksellisen taitava ja tyylikäs. Vuonna 2015 ilmestyi Joey Badassin ensimmäinen studioalbumi nimeltä B4.Da.$$, ja 2017 kuultiin edellinen kokonaisuus All-Amerikkkan Bada$$.
Perjantaina julkaistun kolmannen albumin nimi on 2000. Sen vierailijoihin lukeutuvat Diddy, Griselda-räppäri Westside Gunn, Larry June, Chris Brown, Capella Grey ja Jid. Statik Selektah ja Chuck Strangers vastaavat pääosin albumin tuotannosta, mutta myös muun muassa Flatbush Zombiesin tuottajana tunnettu Erick Arc Elliott, McClenney, Mike Will Made It, Kirk Knight ja Cardiak ovat vaikuttaneet soundimaailmaan.
Korostetun vaivattomalta julkean itsevarmoihin riimeihinsä nähden kuulostava avauskappale paljastaa heti, mistä albumilla on kyse: Joey Badass on tullut lunastamaan odotukset, jotka artistin tätä nykyä jo klassikkoasemaan noussut debyytti-mixtape aikanaan asetti. Albumin introna toimivien Diddyn ylisanojen myötä artisti nousee estradille ja aloittaa: “Voin pitää viisi vuotta taukoa, koska paskani on ajatonta”. Tämän toteamuksen myötä kappaleessa valetaan hiphopin kontekstille klassinen pohja, jossa samalla kun jaellaan pieniä piikkejä osaamattomammille räppäreille, Joey Badassin kyvyt ja erikoistaidot tulevat kartoitetuiksi.
Levy on iso kokonaisuus omaksuttavaksi. Kyse ei välttämättä ole siitä, että sen teemat laajenisivat kovin moneen ulottuvuuteen – enimmäkseen on kyse juuri äsken mainitusta omien kykyjen ruotimisesta samalla kun erilaisten anekdoottien ja tarinalinjojen kautta avataan Joey Badassin historiaa ja arvomaailmaa. Albumin monipuolinen biittimaailma ja runsaan juurakon lailla syvälle hiphopin lähihistoriaan levittäytyvät viittaukset rakentavat kuitenkin maisemaa, jossa riittää katsottavaa enemmänkin kuin pintapuolisten vilkaisujen verran. Joey Badass jakaa arvostusta niille, joille arvostus kuuluu, ja ottaa luulot pois kaikilta muilta.
Tai ainakin tähän hän mitä ilmeisimmin kovasti tähtää. Cruise Controlin, Brand New 911:n ja One Of Usin kaltaiset kappaleet kimaltelevat ylellisen elämän mukanaan tuomia houkutuksia, kun taas esimerkiksi Make Me Feel ja Zipcodes muistuttavat unelmiensa eteen työskentelyn jalosta taidosta, sekä suosion ja huipputähteyden kyllästämässä elämässä uiskentelemisen mukavuudesta.
Kokonaisuus meinaa kuitenkin jäädä jälkeen siitä, mitä Joey Badass lupaa. Kiistatonta on, että artisti taitaa räppipelinsä ja on kyllä kannuksensa monilta osin ansainnut, mutta 2000-albumilla on riskinä hipoa rimaa sen sijaan, että yli mentäisi viuhuen. Joey Badass toimittaa eheällä ja vakuuttavalla tavalla, mutta 1999-mixtapen asettaman kunnianhimoisen lähtölaukauksen valossa olisi 10 vuotta myöhemmin ilmestyneeltä levyltä toivonut jotain vähemmän perusvarmaa ja enemmän niitä tähtihetkiä, joista artisti itse monissa kappaleissaan puhuu.
Levyn kohokohdiksi nousevat kappaleet, joissa Joey Badass keskittyy pahapoikamaisen rehentelyn sijaan olemaan rauhallisen rehellinen. Keskenkasvuista ja kyllästyttävää toisen miehen naiseen kohdistuvaa omistushaluisuutta henkivää Welcome Back -biisiä seuraa onneksi avoimeen tunnekeskusteluun ja haavoittuvuuteen pohjaava Show Me, joka korjaa paljon Chris Brownin kanssa tehdyn Welcome Backin muodostamaa notkahdusta. Myös albumin loppupuolelta löytyvä Survivors Guilt koskettaa, käsitellen vilpittömin sanankääntein Joey Badassin kahden läheisen eli Capital Steezin (jonka kanssa Joey Badass perusti räp-kollektiivi Pro Eran) ja Junior B:n (Joey Badassin serkku) kuolemaa.
Aivan oma tarinansa on albumin tuotanto, joka on samanaikaisesti tuore ja ajaton. Melodisen rahisevat ja eläviä instrumentteja kekseliäästi hyödyntävät biitit kunnioittavat hiphopin perinteitä, ylläpitäen toisaalta modernien elementtiensä avulla käsitystä siitä, että nyt ollaan vuodessa 2022, ei ysärillä. Joey Badass keskustelee taiten tuotannon kanssa, osoittaen pysyttelevänsä teknisten kykyjensä puolesta erinomaisesti riimittelyn harjalla.
Kuuntele koko albumi alta.