”Sinne meni kaikki” – henkinen hyvinvointi romahtanut tapahtuma-alalla

Kysely kartoitti tapahtuma-alalla työskentelevien ihmisten tilannetta. Vastauksista välittyi syvä hätä.

16.03.2021

Tiedotus- ja mediapalvelu Presshopper suoritti kyselyn, jossa kerättiin tapahtuma-alan ihmisten kuvauksia tilanteestaan ensimmäisen koronavuoden ja sen aikana toteutettujen tapahtumarajoitusten jälkeen. Vuorokaudessa kyselyyn vastasi 320 alan työntekijää, muusikkoa ja yrittäjää. Vastauksista välittyy syvä hätä, kuten alta löytyvistä esimerkeistä kouriintuntuvasti käy ilmi.

Kyselyn perusteella ihmisten henkinen hyvinvointi on romahtanut. Lähes puolet vastaajista ilmoitti kärsivänsä vakavista mielenterveydellisistä ongelmista ja lähes yhtä suuri joukko ilmoitti todennäköisesti vaihtaa alaa, mikäli rajoitukset jatkuvat kesän yli.

Yli 70 prosenttia vastaajista kertoo kokevansa tilanteen henkisesti raskaaksi. Vastaajat ovat kertomansa mukaan muun muassa ahdistuneita, loppuun palaneita, masentuneita ja apaattisia. Monet ovat hakeneet hoitoa näihin ongelmiinsa ja kertoivat saaneensa lääkityksen.

Alla poimintoja vastauksista:

”Taloudellisesti mennään rimaa hipoen, onneksi on ollut realisoitavaa, jotta on saanut lapsille ruokaa. Henkisesti voin erittäin huonosti. Elän jatkuvassa stressitilassa, nukun huonosti, koen sairastavani masennusta”, anonyymi äänimies ja tuottaja kertoo.

”Hakeuduin kesällä 2020 psykiatrin hoitoon ja mielenterveysongelmat nostivat päätään, paniikki ja ahdistuneisuus ja masennushäiriö vei melkein psykoosin partaalle”, eräs valo-, ääni- ja lavarakennus-, roudaustyöntekijä kirjoittaa.

”Asunto lähdössä alta ja mielenterveys heittelee”, muusikko ja tapahtumarakentaja sanoo.

”Miljoona euroa turpaan. Sinne meni kaikki”, festivaaliyrittäjä kommentoi.

”Talous on vajonnut köyhyysrajan alapuolelle. Olen joutunut myymään kalustoa sekä käyttämään kaikki säästöt. Henkisesti ollut raskain vuosi. Keskivaikea masennus diagnosoitiin viime kesänä”, ääniteknikko ja kiertuemanageri kertoo.

”Taistelen TE -toimiston kanssa parhaillaan siitä, olenko yrittäjä vai palkansaaja. Olen korkeakoulututkinnon suorittanut muusikko, minulla ei ole Y-tunnusta eikä toiminimeä ja olen osoittanut heille, kuinka työnantajia on vuosittain helposti kolmekymmentä. Harjoittelu- ja työmotivaatio on säilynyt, mutta olen miettinyt miksi maksaa veroja, jos ei ole minkäänlaista sosiaaliturvaa olemassa”, anonyymi muusikko sanoo.

”Olen velkaantunut niin että ulosotto on jo tuttua. Syksyllä sairastuin masennukseen”, av-tekniikko kirjoittaa.
 
”Minut irtisanottiin helmikuussa 2021. Olin lomautettuna huhtikuusta 2020 lähtien. Etsin uutta työpaikkaa”, tuotantosuunnittelija kertoo.
 
”Apua on pitänyt hakea ammatti-ihmisiltä. Lääkityksiä on jouduttu ottamaan käyttöön”, muusikko sanoo.

”Taloudellisesti tämä on katastrofi. Henkilökohtainen talous on ottanut todella ison kolauksen ja yrityksen omavaraisuus vaarantuu päivä päivältä enemmän ja enemmän. Nyt on rahoitettu yritystä ottamalla itse lainaa ja lainaamalla rahat yritykselle. Jokainen päivä pahentaa syöksykierrettä. Henkisesti on todella raskasta, kun tulevaisuuden näkymiä ei ole, tai ne on vaan koko ajan synkempiä. Tästä huolimatta pitää kantaa vastuuta ei pelkästään omasta ja perheen jaksamisesta vaan myös henkilökunnan toimeentulosta ja jaksamisesta. En halua menettää hyvää henkilökuntaa muille aloille epidemian takia”, tapahtuma-alan yrittäjä kirjoittaa.
 
”Monet ovat investoineet työkaluihinsa, erilaisiin laitteistoihin, varastoihin ja kuljetuskalustoon tuhansia euroja. Meidät on nyt unohdettu täysin. Väliinputoajia tukien suhteen on enemmistö, niin huonosti tuet ovat meille osuneet. Toivon valtiolta kaikille meille korvausta menetetyistä tuloista. Esim vuoden 2018/2019 tuloihin suhteutettuna. Mahdollinen tapahtumatakuu epäilyttää suuresti. Pelkään että ne rahat jäävät festivaalin järjestäjälle eivätkä YHTÄÄN AINUTTA EUROA valu alaspäin (ohjelmatoimistoille, artisteille, muusikoille, teknikoille, bussikuskeille, bussivuokraamolle, festarin tai bändin laitetoimittajille, merchandise tms. -kauppiaille, securitylle, cateringille, puhtaanapidolle jne.). Olen äänestänyt jokaisissa vaaleissa. Tällä kertaa en yhtään tiedä kenelle ääneni antaisin, kaikki puolueet tuntuvat unohtaneen kulttuuri- ja tapahtuma-alan”, ääniteknikko ja kiertuemanageri kertoo.

Tapahtumateollisuus on lento- ja laivaliikenteen ohella eniten koronapandemiasta kärsinyt toimiala. Tästä huolimatta ala ei ole saanut merkittäviä kohdennettuja avustuksia. Lisäksi avustusjärjestelmä on rakennettu sellaiseksi, että ne eivät sovellu tapahtuma-alalle. Esimerkiksi kustannustuet ovat olleet luonteeltaan tapahtuma-alalle soveltumattomia. Monen yrittäjän ainoa avustus on ollut työmarkkinatuki.

Tapahtuma-alalla toimii suuri joukko yrityksiä, yhdistyksiä, keikkatyöläisiä ja vapaita taiteilijoita, joiden työn kuva, palkkiot ja sosiaaliturvajärjestelmät poikkeavat toisistaan.  Laaja freelancer-työntekijöiden ja pienten yrityksien verkosto muodostaa alan kivijalan. Viime vuosikymmenien trendi on ollut se, että jatkuvasti kasvava määrä myös muusikoita toimii yrittäjinä. Lisäksi esimerkiksi kesäfestivaaleille työllistyy keikkaluontoisesti suuri joukko aputyövoimaa. 

Tästä monenkirjavasta aluskasvillisuudesta muodostuu ammattitaitoinen kokonaisuus, joka elää yleisön palvelemisesta. Yleisötilaisuuksien rajoitusten ja kieltämisen myötä toiminnalta on pudonnut pohja, eikä päätöksentekokoneisto ole pystynyt hahmottamaan alan todellisuutta.
 
Kyselyyn osallistuneista 45 prosenttia pitää varmana tai todennäköisenä sitä, että joutuu vaihtamaan alaa, mikäli rajoitukset jatkuvat kesän yli. Lisäksi Tapahtumateollisuus Ry:n aiemmin tänä vuonna teettämän kyselyn mukaan toimintaedellytykset ovat välittömästi päättymässä 10 prosentilta alan yrityksistä.

Kotimaanavun ja Tapahtumateollisuus Ry:n yhteinen Työt kielletty -kampanja kerää avustuksia tapahtuma-alan hätää kärsiville ihmisille. Tee lahjoitus tai jos tarvitset apua, ohjeet sen hakemiseen löydät myös täältä.

Lisää luettavaa