Hamiltonin yliopisto Kanadassa on tehnyt tutkimuksen, joka muuttaa mielikuviamme basisteista. Tutkimuksen mukaan basisti ei olisikaan pelkästään se tyyppi, joka on päässyt yhtyeeseen mukaan vain siksi että omistaa keikkapakun, laulukamat tai treenikämpän, vaan itse asiassa koko orkesterin tärkein muusikko.
Tutkimuksessa kytkettiin ihmisiä EEG-monitoriin, jonka avulla tutkailtiin heidän aivojensa käyttämistä heidän kuullessa kahdenlaisia nuottikuvioita. Toiset nuotit olivat korkeita ja toiset matalia. Aina välillä tutkimuskappaleille soiteltiin nuotteja epätahdissa.
Tutkimuksen mukaan ihmiset tunnistivat matalissa nuoteissa tapahtuneet virheet huomattavasti helpommin. Tutkimuksen mukaan ihmiset myös naputtelivat sormiaan helpommin matalien nuottien epätahdin mukana.
Tämä todistaa tukimuksen mukaan sen, miten ihmisen aivot reagoivat tarkemmin mataliin nuotteihin, mikä tekee basistien työstä tärkeämpää kuin moni uskookaan.
Todellisille tietäjille tässä ei ole mitään uutta. Jo vuonna 1880 Robert Challoner krjoitti teoksessaan History of the Science and Art of Music, miten basso on perusta, jonka päälle melodia rakennetaan. Ilman bassoa melodiaa ei voisi olla olemassakaan.
Tarkempaa tietoa tutkimuksesta löydät täältä.