We Are Scientists popytimen äärellä

22.11.2010

Tanssittavaa kitaraindietä soittavan We Are Scientistsin basisti Chris Cain kertoili uuden levyn innoittajasta, Yhdysvaltojen radiosuosikeista ja huumorimieltymyksistään.

Teksti: Mikael Helenius

Kymmenen vuotta sitten perustettu We Are Scientists julkaisi tänä vuonna kolmannen levynsä Barbara, joka oli vain piirun verran yli puoli tuntia pitkä. Yhtyeen basisti Chris Cainin mukaan vaikutusta haettiin Weezerin yhtäläisen tiiviistä vihreästä levystä.

– Halusimme levyn edustamaa tehokkuutta ja popminimalismia soittoomme. Biiseissä ei ole mitään ylimääräistä, ne ovat tarttuvia täsmäpaloja. Levyä lähdettiin koostamaan Rules Don’t Stop ja Nice Guys-kappaleiden pohjalta, viiksekäs basisti sanoo, ja myöntää samalla lukeutuvansa joukkoon, jolle uudempi Weezer ei maistu.

– Jokaisella uudella on jokunen hyvä kappale ja loput huonoja, kun aikaisemmilla levyillä oli toisin päin.

Saksan Essenistä kiertueelta tavoitetun basistin mielipide nykyisestä sijainnistaan mukailee Seppo Rätyn vastaavaa.

– Essen ja Saksa eivät ehdottomasti kuulu suosikkeihini Euroopassa. Ei oikein minun makuuni, Cain hymähtää.

Yhdysvaltalaisyhtye ei ole nauttinut kotiseuduillaan kovinkaan suurta suosiota, toisin kuin Iso-Britanniassa. Eikö yleisöä kiinnosta musiikkinne siellä?

– Musiikkimme on siellä marginaalissa. Jenkeissä listoja hallitsevat hip hop, country, ja keskilinjan rock-yhtyeet kuten Nickelback ja Dave Matthews Band. Meillä on kotimaassamme uskollisia faneja, mutta yleisömme on löytynyt Euroopasta.

Yhtye on kotoutunut voimakkaasti Britanniaan, missä NME-musiikkilehti on erityisesti hehkuttanut bändiä lämpimästi. Yhtye on brittiytynyt niinkin tehokkaasti, että he äänittivät Englannin jalkapallomaajoukkueelle kannatuslaulun Goal! England! tämän vuoden World Cup-turnausta varten, vaikkeivat jalkapallosta välitä.

WAS on kotisivuillaan, musiikkivideoissaan ja haastatteluissa monesti syyllistynyt huumorin käyttöön, minkä Cain myöntää auliisti. Kuitenkin yhtyeen musiikista ei humoristisia piirteitä löydy. Syy tähän on yksinkertainen.

– Emme halua kirjoittaa hauskoja lauluja, koska ne eivät mielestämme koskaan toimi. Pidämme huumorin tarkoituksellisesti hieman etäällä lauluista, ja tuomme sen mukaan lähinnä musiikkivideoilla. Se luo myös hieman kontrastia vakavamielisemmän laulun kanssa yhdistettäessä, Chris mietiskelee.

Yhtyeen visuaalinen huumori ei rajoitu vain musiikkivideoihin, vaan viime vuonna he tekivät uuden aluevalloituksen Britannian  MTV:llä pyörineellä minisarjalla Steve Wants His Money, joka on saanut maailman ensi-iltaansa yhtyeen Youtube-kanavalla.

Sarjassa esiintyvät Cain ja yhtyeen kitaristi-laulaja Keith Murray. Siinä he ovat lainanneet rahaa Steve-nimiseltä henkilöltä, ja hänen painostaessa takaisinmaksua he yrittävät tienata rahat myymällä järjettömiä ideoita levy-yhtiömoguleille. Yhtye ei omia ideoitaan oikeassa elämässä ole kuitenkaan lähtenyt kaupittelemaan.

– Ideat joista sarja syntyi, lähtivät ”eikö olisikin hauskaa, jos..?”-pohjalta. Emme oikeasti ole lähteneet tarjoamaan ideoitamme. Emmekä ole lainanneet Steve-nimiseltä mieheltä rahaa maksamatta takaisin. Vain vanhemmilta, kavereilta ja tyttöystäviltä, Cain nauraa.

Chris paljastuu kasvavissa määrin brittiläisen huumorin ystäväksi, kuten Suomessa tuntemattomien Snuffboxin ja Garth Marenghi’s Darkplacen. Kotimaansa komediasta Tim & Eric uppoaa, sekä myös Suomessa pyörivä 30 Rock.

Yhtye, jonka alkuperäinen rumpali Michael Tapper lähti vuonna 2007, suunnitteli käyttävänsä uuden levyn teossa useita eri rumpaleita. Levyn rumpuvastaavaksi kuitenkin päätyi yksinomaan Andy Burrows, joka on Razorlightista tuttu.

– Yhteistyö Andyn kanssa oli mahtavaa, hän on erinomainen rumpali. Harmillisesti hän ei ole päässyt kiertämään kanssamme soololevykiireidensä vuoksi, joten kiertueilla meillä soittaa Danny Allen. Toivomme saavamme hänet mukaan myös seuraavan levyn tekoon.

We Are Scientists esiintyy Helsingissä Kuudennella linjalla 2.12.

Lisää luettavaa