Ylistyslaulu elämälle, kaikkeudelle ja sen kauneudelle – maagisista livekeikoista tunnettu yhtye julkaisi ensimmäisen singlensä

Siivet on entisen punkkarin kokoama bändi, joka voi paisua jopa 11 hengen kokoiseksi.

25.02.2024

Genrerajojen yli monipuolisuudellaan kurkotteleva Siivet-yhtye julkaisi perjantaina 23. helmikuuta debyyttisinglensä nimeltä Valkoista harsoa. Siivet on No Shame -yhtyeestä tunnetun punkkarin Jere Tiaisen kokoama jopa 11-henkiseksi kasvava pop-yhtye, joka on tehnyt vangitsevia ja maagisen rajoilla liikuskelevia keikkoja jo vuosia.

Alakulttuuritalon kautta ilmestynyt Valkoista harsoa on yhtyeen sanoittaja-säveltäjä-solistin Emma Lenardicin lapsuuden muistikuvista rakenneltu pilvettömien mielikuvien mosaiikki, joka puhuttelee erityisesti kiireiseen ja karuun arkeen kyllästyneen kuulijan aitoa tunneyhteyttä janoavaa mieltä. Kappale on tehty pienessä kesähelteisessä Mathildedalin kylässä.

Valkoista harsoa on ylistyslaulu elämälle, kaikkeudelle ja sen kauneudelle. Kappale muistuttaa meitä siitä, että jokaisen hetken kauneus on läsnä vain tässä ja nyt. Olipa sen luojana sitten me itse tai jokin korkeampi voima, ei sitä voi täydellisesti ikinä tallentaa tai toistaa”, kappaleen tiedotteessa kuvaillaan.

Kappaleen kiireettömät melodiat ja instrumenttien hätäilemätön poljenta tukevat sanoitusten rauhoittavia piirteitä, joissa korostetaan kaiken kattavaa hyväksyntää. Sen kautta opetellaan hetki hetkeltä päästämään irti niistäkin kauneudellaan sokaisevista hetkistä, jotka tekisi mieli vangita ja viedä mukanaan. Ihmisen takertuvaa luonnetta tarkastellaan kappaleessa sallivalla ja hieman huvittuneellakin asenteella, tiedostetaan mielen tarve kontrolliin, ja ravistaudutaan kontrollista irti samanlaisella huolettomalla ilolla kuin millä leppoisalla uimareissulla kastunut koira ravistelee turkkiaan.

Siivet-yhtyeen live-esitysten puoleensavetävä ja taianomainen energia näkyy bändin debyyttisinglellä siten, että biisi tuntuu mystisesti kestävän paljon pidempään kuin mitä sen kesto minuuteissa mukamas on. Reilut viisi minuuttia Valkoista harsoa tuntuu pysäyttävän ajan kokonaan, ja kappale on jokaisella kuuntelulla edellisestä hieman poikkeava ja selittämättömällä tavalla rajaton kokemus.

Jonkinlainen tulkinta tälle ilmiölle tulee kappaleen tiedotteessa: ”Siivet lumoaa yhdistämällä melankolian sekä toivon sävyt eri aikakausien tyyleihin. Yhtyeen musiikki on sulava yhdistelmä unenomaisia melodioita, iskeviä rytmejä sekä suurten äänten dynamiikkaa, polttavalla sydämen palolla.”

Mainittu unenomaisuus, monien vuosikymmenien läpi liikkuvat vaikutteet ja suruja kaihtamaton asenne lienevät omiaan luomaan vaikuttavan elämyksen, joka laajenee rationaalisen käsityskyvyn tuolle puolen. Valkoista harsoa on niitä kappaleita, joihin ei kannata liikaa soveltaa mitään analyyttis-loogisia kehikkoja, sillä kaikkea ei yksinkertaisesti voi selittää auki. Tätä salaperäistä väreilyä kannattaa sen sijaan käydä tutkimassa ja tuntemassa Siivet-kokoonpanon keikoilla, joita esitetään välillä duona ja välillä mittavina muusikoiden riveinä.

Katso kappaleen untuvainen lyriikkavideo alta.

Lisää luettavaa